Mitä tieteellinen tieto on?

Aluksi on tärkeää ymmärtää arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero. Arkisissa tilanteissa käytettävä tieto on erilaista kuin tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä etsitään hieman eri tavoin. Tieteellisessä tiedonhankinnassa etsitään tieteellisiä lähteitä, kuten vertaisarvioituja artikkeleita.

Millaista tieteellinen tieto sitten on?

• Kyseenalaistavaa ja kriittistä.
• Julkista.
• Systemaattista.
• Väitteet esitellään aiemman tutkimuksen pohjalta.
• Tietoa punnitaan, korjataan ja täydennetään.
• Tiedonmuodostuksessa käytetään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
• Tavoitteena on aiempien tutkimustulosten tarkastelu sekä tutkijan asemoituminen suhteessa aiempaan tutkimukseen.
• Käsitteiden kontekstuaaliset merkitykset ja keskinäiset suhteet ovat tieteellisessä tutkimuksessa olennaisia asioita. 

Arkikeskustelukin voi toki olla kriittistä ja käsitteiden kontekstuaaliset merkitykset tiedostavaa, mutta yleisesti ottaen arkinen tiedonmuodostus pohjautuu yksittäisiin havaintoihin, omiin kokemuksiin ja niiden pohjalta tehtäviin yleistyksiin. Yksittäisen henkilön kokemustieto ei ole tieteellistä tietoa. Kokemustietoa on esimerkiksi se, jos henkilö A  omiin kokemuksiinsa perustuen ajattelee, että jokin tietty kasvatusmenetelmä on paras. 

Arki- ja kokemustiedossa päädytään helposti kärjistämään asioita, luomaan vastakkaisasetteluja tai esittämään jokin asia yksinkertaisempana kuin se onkaan. Arjessa tietoa haetaan yleensä googlettamalla.

Tutkimuksen tekeminen edellyttää systemaattista tiedonhankintaa ja lähdekriittisyyttä

Tiedeyhteisön käytänteet ja tutkimusetiikka säätelevät tieteellisen tiedon tuottamista. Tieteellinen prosessi asettaa myös tiedonhankinnalle vaatimuksia ja edellyttää systemaattisuutta. Sinun tulee tuntea oman alasi julkaisukulttuuri sekä tietää, mistä ja miten tieteellistä, aiheesi kannalta relevanttia tietoa etsitään. Kirjastotuutorissa tutustutaan näihin asioihin.

Tieteelliset tietokannat ovat luotettavin tiedonlähde silloin, kun etsit tieteellistä tietoa. Ne ovat erikoistuneet yhden tai useamman tieteenalan tiedon järjestämiseen, hakemiseen ja löytämiseen. Kasvatustieteisiin keskittyvä ERIC (Educational Resources Information Center) on esimerkki tieteellisestä tietokannasta 

Huomaathan, että JYKDOK ei ole tieteellinen tietokanta, vaan kirjastomme kokoelmatietokanta, joka sisältää sekä tieteellistä että ei-tieteellistä aineistoa.  Esimerkiksi kirjat haetaan JYKDOKista ja JYKDOKin artikkelivälilehdellä hakutulokset voi rajata tieteellisiin (vertaisarvioituihin) artikkeleihin.   

Tieteellisistä aiheista kirjoitetaan myös yleistajuisesti esimerkiksi sanomalehdissä, aikakauslehdissä ja Wikipediassa. Tällöin kyseessä ei ole tieteellinen lähde. Esimerkiksi sanomalehteen kirjoitetun artikkelin julkaisuprosessi on aivan erilainen kuin tieteellisen artikkelin, jonka kirjoittaminen edellyttää tieteellisen julkaiseminen prosessia. Vaikka toimittaja olisi siis haastatellut tutkijaa, kyseessä ei ole tieteellinen lähde.

Tieteelliset tietokannat

Löydät Jyväskylän yliopistoon käyttöön hankitut tietokannat JYKDOKista.

• Tieteenalasi tiedonhankintasivulta näet, mitkä ovat alasi keskeisiä tietokantoja.
• Näet tieteenalasi tietokantalistan myös klikkaamalla JYKDOKin etusivulla Selaa tietokantoja > Tieteenala > Esim. Artikkelit.
• Jos tiedät jo haluamasi tietokannan nimen, hae tietokanta kirjoittamalla tietokannan nimi JYKDOKin perushaun hakukenttään.
• Muistathan, että tietokantoihin mennään aina JYKDOKin kautta, jotta ne toimivat oikein.

Monissa tieteenalakohtaisissa tietokannoissa on omia rajausvaihtoehtoja tieteenalan tarpeisiin. Esimerkiksi kasvatustieteiden tietokannassa voidaan rajata hakutulokset koskemaan tiettyä kouluastetta.

Tieteelliset tietokannat ovat tieteellisten kustantajien tuottamia hakupalveluita. Tunnettuja tieteellisiä kustantajia ovat esimerkiksi

• Ebsco
• ProQuest
• Elsevier
• Sage
• Taylor & Francis
• Oxford University Press
• Cambridge University Press
• Routledge
• Springer
• Wiley

Yhdellä kustantajalla on yleensä monia eri tietokantoja. Esimerkiksi Ebscolla on paljon sekä monitieteisiä että pienempiä tieteenalakohtaisia tietokantoja, kuten kauppatieteiden Business Source Elite, psykologian PsycINFO, kirjallisuuden MLA International Bibliography tai terveystieteiden CINAHL.

Vinkki: kirjat haetaan JYKDOKista, artikkelit tietokannoista.

Tieteellinen tieto pyrkii korjaamaan itseään

Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. Kun uutta tietoa syntyy, tarkastellaan samalla aiempaa tietoa. Pitääkö se edelleen paikkansa, vai kumoavatko uudet havainnot jotain aikaisemmin tiedetystä? Keskeisiin tieteellisen tiedon periaatteisiin kuuluu, että

• Tieteelliset tulokset ovat toistettavissa. 
• Tiedonhankinnassa pyritään objektiivisuuteen.
• Tieteellinen tieto ei tavoita koko totuutta, sillä ”totuus” on yleensä laajempi asia, kuin mitä tutkimuksella pystytään havaitsemaan.
• Tiede ei ole erehtymätöntä, mutta koska tieto kumuloituu, virheet yleensä korjaantuvat ja tieto verifioituu uusien tutkimustulosten avulla.

Lähde: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, Metsämuuronen 2011, s. 33–34