OA Uutiset

Keskustelutilaisuus tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudesta

Avoimen tieteellisen julkaisemisen kansallisen strategian valmistelu etenee. Yhtenä strategian päätavoitteena on, että viimeistään vuonna 2022 tutkimusjulkaisut julkaistaan välittömästi avoimina. Tämä vaikuttaakin ratkaisevasti muun muassa julkaisukanavan valintaan sekä siihen, kuka maksaa esimerkiksi julkaisumaksun.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten kansallinen strategia sekä tutkimusrahoittajien Plan S voi käytännössä muuttaa tieteellistä julkaisemista. Missä ja millä perusteella julkaisemme tulevaisuudessa? Kuka maksaa avoimuuden ja miten tämä järjestetään? Miten avoimuus ja julkaisun laatu sovitetaan yhteen? Voiko tuleviin linjauksiin vaikuttaa?

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden perjantaina 10.5. klo 12 - 15 Agoran Gamma-salissa. Mukana ovat johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää Suomen Akatemiasta sekä kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki Tieteellisten Seurain Valtuuskunnasta.

Tilaisuus on suomenkielinen. Ei videoyhteyttä.

Lisätietoja

Irene Ylönen
Palvelupäällikkö, avoimen tieteen toiminnot
Avoimen tiedon keskus
irene.ylonen@jyu.fi

Avoin tiede oikeudenmukaisuuskysymyksenä

Filosofian akatemiatutkija Jussi Backmanin mielestä avoin tiedejulkaiseminen on ratkaisevan tärkeää tutkijoiden työn näkyvyyden, urakehityksen ja tiedon vapaan liikkuvuuden kannalta. Maksumuurien takana tutkimuksella on vähemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, mutta avoin tiede on myös oikeudenmukaisuuskysymys.

– Useilla maailman yliopistoilla ja kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia maksaa tiedekustantajien yhä kovempia lisenssimaksuja. Tämä tarkoittaa, että hyvin suurella osalla maailman tutkijoista ja opiskelijoista ei ole pääsyä maksullisiin kokotekstitietokantoihin. Tämä vaarantaa tutkimustiedon välittymisen rikkaimpien maiden ulkopuolelle, Backman huomauttaa.

Lue lisää: Jussi Backman: Käsitehistoria kyseenalaistaa itsestäänselvyydet ja lisää suhteellisuudentajua

Ei kustantajia vastaan, vaan tieteen avoimuuden puolesta

Kemian professori Heikki M. Tuononen haluaa pitää tieteellisen tiedon ja datan mahdollisimman avoimena, sillä se vie parhaiten tiedettä, koulutusta ja koko ihmiskuntaa eteenpäin.

Nykyinen julkaisumalli on täysin kestämätön, sillä tutkijoiden työ päätyy yleensä jonkinlaisen maksumuurin taakse, mikä hyödyttää eniten tieteellisiä kustantajia. Välitön oikeus rinnakkaistallentaa työ ilmaiseen julkaisuarkistoon kuten JYXiin muuttaisi julkaisukulttuuria merkittävästi ja tekisi tieteestä avointa. En ole kustantajia vastaan vaan tieteen avoimuuden puolesta.

Lue lisää: Heikki M. Tuononen: Tieto ei saa olla rikkaiden etuoikeus

Plan S:n päivitetty versio tuo lisäaikaa siirtymälle

Plan S -suunnitelmalla pyritään edistämään julkisella tutkimusrahoituksella tuotettujen tieteellisten julkaisujen välitöntä avoimuutta.

Tiedeyhteisöltä, tutkimusrahoittajilta ja julkaisijoilta saadun palautteen pohjalta on nyt tehty päivitetty versio, jonka keskeisimpiä uudistuksia ovat mm. siirtymäkauden pidentyminen vuodella sekä selkeytys julkaisuarkistojen käyttöön.

Lue lisää:
Plan S Revised Implementation Guidance (May 2019)
Riitta Maijala: Tutkimusjulkaisujen avoimuutta edistävän Plan S -suunnitelman toimeenpano etenee

Jyväskylän yliopisto osallistuu Open APC:hen

Jyväskylän yliopisto on liittynyt ensimmäisenä suomalaisena organisaationa Open APC-hankkeeseen. Open APC julkaisee avointa dataa organisaatioiden maksamista artikkelien julkaisumaksuista.

Open APC on osa Bielefeldin yliopiston ja Max Planck Digital Libraryn INTACT-projektia, jonka tarkoituksena on lisätä avoimen julkaisemisen (open access) maksujen ja prosessien läpinäkyvyyttä.

Avoimen tiedon keskus aloitti JYU:n julkaisumaksujen keräämisen yhteistyössä yliopiston talouspalveluiden kanssa viime vuonna.

Intact Project: Transparent Infrastructure for Article Charges
Irene Ylönen: Avoimuuden kustannusten seuranta – mission impossible?

Hollannissa edistetään avoimuutta tekijänoikeuslain voimalla

Edistääkseen tieteellisten julkaisujen avoimuutta Hollannin yliopistot hyödyntävät maansa tekijänoikeuslakia, jonka mukaan tutkijat voivat jakaa artikkeleitaan huolimatta siitä, mitä rajoituksia kustantajat jakamiselle määrittelevät.

Tammikuussa 2019 aloitetussa pilotissa on pyritty saamaan kaikki julkisella rahoituksella rahoitetut tieteelliset artikkelit avoimeksi yliopistojen julkaisuarkistoihin kuuden kuukauden päästä niiden julkaisuajankohdasta

Lue lisää: You share, we take care!

Jyväskylän yliopisto Open Library of Humanitiesin tukijaksi

Avoimen tiedon keskus liittyi Open Library of Humanitiesin tukijoihin heinäkuussa 2019.

Open Library of Humanities on voittoa tavoittelematon open access -julkaisemiseen keskittynyt organisaatio, jonka rahoittajina toimii kansainvälinen yliopistojen ja kirjastojen konsortio. OLH:n tukemissa lehdissä julkaistaessa kirjoittajalle ei tule julkaisumaksuja.

Lue lisää:
University of Jyväskylä joins OLH LPS Model
Open Library of the Humanities - A better path to open access for the humanities

Luonnos tutkimusmetriikan vastuullisen käytön suosituksesta kommentoitavana

Suositus tutkimusmetriikan vastuullisesta käytöstä pohjautuu kansainvälisiin vastuullisen arvioinnin ja tutkimusmetriikan suosituksiin ja selvityksiin. Suositus ottaa huomioon suomalaisen toimintaympäristön ja konkretisoi kansainvälisiä linjauksia.

Vastuullisen metriikan työryhmä pyytää kommentteja luonnokseen 8.12.2019 mennessä.

Tutustu luonnokseen ja kommentoi sitä täällä.

Saalistajajulkaisijoita, petollisia lehtiä ja pseudokonferensseja

Timo Vilén ja Eeva Savolainen avaavat ansiokkaasti saalistajajulkaisijoiden toimintaa Think Open -blogin jutussaan Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan.

Ovatko saalistajalehdissä julkaisevat häikäilemättömien lehtien uhreja vai turvautuvatko tutkijat saalistajiin edistääkseen uraansa? Vaikka höynäytetyiksi joutuneita tutkijoitakin on runsaasti, tuntuisi melkoinen osa saalistajalehtien asiakkaista tehneen tietoisen valinnan – ja usein vieläpä edenneen urallaan valintansa ansiosta. Alhaisen julkaisukynnyksen ja kilpailukykyisten kirjoittajamaksujen lisäksi valintaa selittää olemattomaan laadunvalvontaan yhdistynyt, kansainvälisiä artikkeleita painottava ”julkaise tai kuole” -kulttuuri. Taustalla on myös perinteisiä lehtiä kohtaan tunnettua turhautumista sekä puutteellisia akateemisia taitoja.

Jyväskylän yliopisto Open Book Publishersin jäseneksi

OBP_membership.png

Jyväskylän yliopisto avoimuuden korkeimmalla kypsyystasolla

Jyväskylän yliopisto saavutti korkeimman tason OKM:n avoimen tieteen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa tieteellisten julkaisuiden avoimen saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistämistä, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntämistä sekä avoimuuteen liittyvän osaamisen kasvattamista.

Avoimen tiedon keskus on ollut avainasemassa muodostamassa avoimuuden kulttuuria sekä yliopistossamme että kansallisissa työryhmissä.

Lue lisää:
Jyväskylän yliopisto Suomen kärkikolmikossa tieteen avoimuudessa
OKM:n tiedote kypsyystasoselvityksestä

Cabells Whitelist ja Blacklist JYU:n käytössä

Avoimen tiedon keskus on hankkinut tieteellisten lehtien evaluoinnin avuksi Cabellsin Whitelistin ja Blacklistin.

Whitelistiltä löytyy tietoa mm. tieteellisten lehtien metriikasta, vertaisarvioinnista ja artikkelien julkaisuprosessista.

Blacklistille on puolestaan kerätty tietoa lehdistä, jotka on luokiteltu predatoreiksi tai joiden julkaisuprosesseissa ja lehtien ilmoittamissa tiedoissa olisi parannettavaa.

Ohje avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille julkaisijoille

Avoimen lisensoinnin oppaasta löytyy tietoa Creative Commons -lisensseistä sekä niiden käytöstä tutkimusjulkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuuden edistämisessä.

Lue lisää

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus kasvanut suomalaisissa yliopistoissa

64,9 % yliopistojen vuoden 2019 aikana tuottamista vertaisarvioiduista artikkeleista on avoimesti saatavilla joko kustantajan palvelussa tai avoimeen julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.

Lue lisää: Jyrki Ilva: Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa

Kärkitilaa pitää edellisvuosien tapaan Jyväskylän yliopisto, jossa avointen artikkelien osuus nousi jo 80 %:iin. Taustalla on yliopistossa tehty pitkäjänteinen työ rinnakkaistallennuksen tukipalveluiden kehittämiseksi.

Avoimen julkaisemisen etuja Sagen ja Taylor & Francisin lehdissä

Jyväskylän yliopiston tutkijat voivat julkaista artikkelinsa avoimena

Lisätietoja avoimesta julkaisemisesta Avoin tiede ja tutkimus -sivuilla.

JYU:n tutkimusdatapolitiikka ohjaa tutkimusaineistojen hallintaan

Jyväskylän yliopiston tutkimusdatapolitiikka on julkaistu. Siinä kuvataan tutkimustyössä syntyvän tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön ja hallintaan liittyvät periaatteet sekä vastuut, joihin yliopiston yksiköt sitoutuvat.

Tutkimusdata on yliopistolle merkittävä tutkimustuotos, ja julkaisujen tapaan sen mahdollisimman laaja leviäminen tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan on tärkeää. JYU:lla on nyt yhtenäinen tutkimusaineistojen elinkaarenhallinnan suunnitelma sekä tutkijoille tarjottavat tukipalvelut. Ne mahdollistavat aineistojen tehokkaan tallentamisen, julkaisun ja uudelleenkäytön.

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on mahdollisimman laaja tutkimusdatan läpinäkyvyys ja avoin jatkokäyttö. Aineistot pyritään saamaan julkisesti saataville silloinkin, kun julkaiseminen ei ole mahdollista. Tällöin julkaistaan tieto aineiston olemassaolosta ja sen piirteistä (ns. metadata). Kaikki politiikassa määritellyt työkalut eivät ole vielä valmiita, mutta ne otetaan käyttöön jo lähikuukausina.

Datapolitiikan tehtävä on ohjata tutkijat huomioimaan nykyaikaisen aineistonhallinnan vaatimukset ja omaksumaan ne osaksi arkisia työskentelytapojaan. Jokaisen tutkijan velvollisuus on huolehtia tutkimusaineistojensa luottamuksellisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.

Yliopiston velvollisuus puolestaan on tuottaa ne palvelut ja infrastruktuuri, joiden avulla politiikan toteuttaminen on mahdollista. Tämä työ on Jyväskylän yliopistossa jo pitkällä ja esimerkiksi tutkimusdatapolitiikassa mainittu tutkimustietojärjestelmän aineisto-osio otetaan käyttöön lähikuukausina.

JYU edellyttää aineistonhallintasuunnitelman tekoa kaikkien yliopistolla tehtävän tutkimuksen aineistojen kohdalla. Suunnitelman myötä varmistetaan, että aineisto säilyy ja löytyy läpi sen elinkaaren. Näin myös vastataan rahoittajien ja julkaisijoiden vaatimuksiin tutkimusdatan hallinnasta ja jakamisesta.

Tutkimusdataa avattaessa sille annetaan lisenssi, joka kertoo, miten aineistoa saa jatkossa käyttää. Siihen on myös viitattava tieteellisten viittaamiskäytänteiden mukaisesti.

Lisäksi JYU edellyttää tutkimusaineistojen omistuksesta, hallinnoinnista ja käytöstä sopimista jo ennen tutkimuksen tai tutkimushankkeen käynnistymistä. Epäselvyyksien välttämiseksi ja tutkijoiden käyttöoikeuksien turvaamiseksi, yliopisto ja tutkimusaineiston luoneet laativat sopimuksen aineiston omistuksesta ja hallinnoinnista. Tähän on tarjolla tukea ja valmiita mallipohjia.

Nyt julkaistussa tutkimusdatapolitiikassa avataan selkeästi myös tutkimusdatanhallinnan keskeinen käsitteistö sekä hallinnan vastuiden jakautuminen tutkijan, tutkimushankkeen vastuullisen johtajan, tohtorikoulutettavan ja tämän väitöstutkimusta ohjaavan sekä yliopiston kesken.

Asianmukainen datanhallinta ja avoimet tutkimusaineistot ovat osa tutkijan akateemista ansioitumista, ja aineistonhallintataidot kuuluvat tutkijan ammattiosaamiseen. JYU:ssa näiden taitojen kehittämistä tuetaan ja ne myös huomioidaan uralla etenemisessä ja rekrytoinneissa.

Rehtori Keijo Hämäläinen on hyväksynyt Jyväskylän yliopiston tutkimusdatapolitiikan 2.9.2020. Asiakirja on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://openscience.jyu.fi/fi/tutkimusdata/tutkimusdatapolitiikka

Asiakirjan englanninkielinen käännös on parhaillaan tekeillä, ja se julkaistaan pikimmiten.

 

Lisätietoja:
Juuso Marttila
Informaatikko, Aineistot haltuun–hankkeen projektipäällikkö
Avoimen tiedon keskus

+358408054198
juuso.h.marttila[at]jyu.fi

Suomen Akatemia edellyttää julkaisujen välitöntä avoimuutta ja kehittää vastuullista tutkijanarviointiaan

Suomen Akatemia on tarkentanut tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden ja vastuullisen tutkijanarvioinnin linjauksiaan. Akatemia on sitoutunut mm. tieteellisten julkaisujen avoimuutta edistävään Plan S -suunnitelmaan sekä tutkijan vastuullista arviointia edistävään DORA-julistukseen.

  • 1.1.2021 jälkeen avattavien hakujen myötä rahoitetuilta tutkimushankkeilta edellytetään tutkimustulosten välitöntä avointa saatavuutta.
  • Vastuullisessa tutkijanarvioinnissa nostetaan esiin erilaisten tutkimustuotosten laatua ja ohjeistetaan huomioimaan tutkijanuran monimuotoisuutta sen sijaan, että tutkimusta tai tutkijaa arvioitaisiin lehtiperusteisen metriikan, kuten lehden vaikuttavuuskertoimen, perusteella.

Jyväskylän yliopistossa julkaisemista ohjaa JYU:n julkaisuperiaatteet, joista löytyy julkaisujen avoimuuteen ja esimerkiksi rinnakkaistallentamiseen, liittyvät linjaukset.

Avoimeen julkaisemiseen ja muihin avoimen tieteen kysymyksiin JYU:ssa löytyy tukea Avoimen tiedon keskuksesta sekä sivuilta https://openscience.jyu.fi.

Lue lisää:
Julkaisujen avoimen saatavuuden ja vastuullisen tutkijanarvioinnin uudistukset voimaan Akatemiassa 2021 alusta lähtien
Jyrki Hakapää: Uusia toimia tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden edistämiseksi

Tutkija, hyödynnä JYU:n avoimen julkaisemisen etuja

Useisiin Avoimen tiedon keskuksen tiedelehtitilauksiin sisältyy open access -etuja, joiden ansiosta JYU:n tutkijat voivat julkaista artikkeleitaan avoimena joko alennetulla hinnalla tai kokonaan ilman kirjoittajamaksua (article processing charge, APC). Avoimen tiedon keskus on solminut eräiden kustantajien kanssa myös suoria sopimuksia alennetusta tai maksuttomasta open access -julkaisemisesta.

Vuonna 2021 maksuton avoin julkaiseminen on mahdollista mm. Elsevierin, Oxford University Pressin, Sagen, Springer Naturen, Taylor & Francisin ja Wileyn lehdissä.

Lue lisää JYU:n open access -eduista: JYUn OA-sopimukset kustantajittain

Tehdyt toimenpiteet