Artikkelit, lehdet ja tietokannat

Miten löydän tieteellisiä artikkeleita? Mitä tietokantoja kannattaa käyttää? 

Katso oman alasi tietokannat Tiedonhankinta eri tieteenaloilla -sivuilta. Sivuilla on kerrottu tieteenalakohtaisesti juuri sinun tieteenalasi tiedonhankinnasta.

Tieteelliset tietokannat ovat tiedonhankinnan perusasia. Niistä etsitään keskitetysti tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleita. Eli kun haet tietokannasta, haet useiden tieteellisten lehtien sisällöistä samaan aikaan.  

Miten pääsen alkuun?

Tietokantoihin mennään JYKDOKin kautta. Voit selata tietokantoja tieteenaloittain. Voit etsiä tietyn tietokannan myös kirjoittamalla sen nimen JYKDOKin perushakuun. Kun klikkaat JYKDOKissa tietokantaan vievää linkkiä, pääset kirjautumaan yliopiston tunnuksilla ja tietokanta avautuu käyttöösi.

Huom. Henkilökunta pääsee tietokantoihin myös yliopiston VPN:llä, mutta opiskelijoilla yliopiston VPN-yhteys estää pääsyn tietokantoihin. Jos olet kampuksella ja yliopiston verkossa, kirjautumista tai VPN:ää ei tarvita.

Kun olet tietokannassa, voit kokeilla hakuja. Huomioi, että kansainvälisissä tietokannoissa hakukielenä on englanti. Yhdistele hakusanoja eri tavoin hakulauseiksi ja katso mitä hakutuloksia saat. Tutustu hakutulosten filtteröintiin ja siihen, mitä tietoja artikkelista kerrotaan tietokannassa. Kokeile ja tutki vapaasti! 

Rajaa hakutulokset vertaisarvioituihin artikkeleihin. Joissain tietokannoissa ei ole varsinaista peer-review-rajausta, mutta hakutulokset voi rajata artikkeleihin, mikä useimmiten ajaa saman asian, kun kyseessä on tieteellinen tietokanta.

Artikkelin saa luettavaksi tilanteesta riippuen klikkaamalla artikkelin nimeä, PDF-painikkeesta, SFX-linkistä, Get full text -linkistä tai muusta vastaavasta. Kaikki artikkelit eivät ole saatavilla yliopiston tunnuksillakaan; vinkkejä tällaisiin tilanteisiin seuraavissa kappaleissa.

Kuvassa esimerkki siitä, kuinka käyttää ProQuestin tietokantojen eri toimintoja. Klikkaamalla symbolia saat lisätietoa. 


Click here to view the accessible version of this interactive content

Entä jos artikkeli ei aukea?

Jos olet tullut tietokantaan JYKDOKin kautta, mutta artikkelissa ei näytä olevan mitään vaihtoehtoa päästä lukemaan sitä, voit kokeilla seuraavaa:

Tietokantojen sanastot

Monessa tietokannassa on oma asiasanasto, esimerkiksi thesaurus, index terms tai subject terms. Kannattaa tutkia myös niitä! Voit löytää uusia hakusanoja ja tutustut siihen, mitä asiasanoja aiheestasi käytetään kussakin tietokannassa. Asiasanat ovat tietokantakohtaisia. Kertaa tarvittaessa asiasana-asiat Kirjastotuutorin 1. osiosta.

Esimerkiksi psykologian tietokanta PsycINFO (Ebsco) sisältää asiasanaston APA Thesaurus of Psychological Index Terms. Kun avaan asiasanaston ja haen asiasanaa self-perception, löydän sitä klikkaamalla listan alakäsitteitä, yläkäsitteitä ja aiheeseen liittyviä käsitteitä. Joskus sanastoissa on myös lyhyt määritelmä käsitteelle.

Erilaisia tietokantoja

  • Monitieteiset tietokannat sisältävät lehtiä eri tieteenaloilta. Tällaisia ovat esimerkiksi Taylor & Francis Online, ProQuest Central, JSTOR sekä Wiley Online Library.
  • Usein on järkevää rajata haku omaan tieteenalaan.
  • Viittaustietokannat, kuten Web of Science ja Scopus, tarjoavat linkkejä muihin tietokantoihin. Ne ovat arvostettuja tietokantoja, jotka kokoavat yhteen tiettyjen tieteenalojen julkaisuja. Viittaustietokannat tarjoavat erilaisia työkaluja julkaisujen arviointiin. 
  • Kustantajilla on myös useita pienempiä tieteenalakohtaisia tietokantoja. Tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät usein tieteenalakohtaisia filttereitä. Esimerkiksi kasvatustieteen tietokannassa voi rajata hakutulokset luokka-asteen mukaan.

Alla olevassa kuvassa näytetään tietokantahaun keskeisimmät kohdat.

Tieteelliset lehdet 

Jos tieteelliset lehdet ovat sinulle tuntemattomia, kannattaa käyttää hetki aikaa niiden selailuun. JYKDOKissa on Selaa lehtiä -osio. Voit rajata lehtiä Tieteenala-valikosta. Esimerkiksi British Journal of Sociology on Julkaisufoorumi-luokituksessa tasolla 3 eli korkeimman tason lehti. JYKDOKissa lehden tiedoissa näet eri tietokannat, joihin lehti sisältyy, tässä tapauksessa JSTOR ja Wiley. JSTORissa lehdestä on saatavilla vuodet 1950-1998, ja Wileyssä lehti on vuodesta 1999 eteenpäin.

Hakuja voi tehdä myös yksi lehti kerrallaan, mutta tämä ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Yleensä haut tehdään tietokannoissa, joiden sisällä lehdet ovat. Jos kuitenkin haluat hakea esimerkiksi tiettyyn aiheeseen erikoistuneesta lehdestä, hae lehti JYKDOKista ja klikkaa linkkiä lehden sivuille. Lehden sivuilla on usein Search within this journal ja Browse -vaihtoehdot.

Tieteellisessä lehdessä voidaan julkaista muutakin kuin tieteellisiä artikkeleita. Tieteellisellä artikkelilla tarkoitetaan tässä tutkimusartikkelia tai katsausartikkelia. Näiden lisäksi lehdessä voi olla omat osiot kokeiluille, lyhyemmille raporteille ja vapaamuotoisemmille havainnoille.

Tieteellisiä lehtiä luokitellaan tasoluokkiin Julkaisufoorumissa. Niillä voi olla myös erilaisia vaikuttavuuskertoimia, impact factor, joilla lehtiä vertaillaan keskenään tietyn tutkimusalan sisällä. Tunnetuin impact factor lasketaan Web of Science -tietokannan perusteella, joten sen hyöty riippuu siitä, onko alan tutkimusta mukana Web of Sciencessa.

Lähteiden etsiminen tekoälytyökaluilla

Jos lähteitä ei tunnu löytyvän tietokannoista, voit kokeilla taustatukena myös tekoälytyökaluja, joita on kehitetty tieteellisten artikkeleiden etsimiseen. Huomaa, että nämä eivät ole ensisijaisia hakuvälineitä eikä niitä (markkinointilauseista huolimatta) voi yksinään käyttää kattavaan tiedonhakuun. Tällaisia työkaluja voi ajatella hakukoneina, jotka hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi hakutoimintojen paranteluun, hakukyselyn muodostamiseen käyttäjän puolesta, lähteiden relevanssin määrittämiseen ja semanttisesti samankaltaisten lähteiden etsimiseen. Osa työkaluista tarjoaa myös muita tiedonhankintaa helpottavia ominaisuuksia: ne generoivat artikkeleista tiivistelmiä, selkeyttävät vaikeatajuista tekstiä ja tarjoavat vastauksia käyttäjän esittämiin kysymyksiin artikkelien pohjalta.

Itse haku tapahtuu eri työkaluissa eri menetelmillä: hakusanoilla, luonnollisen kielen kysymyksillä, syöttämällä jo löydetty artikkeli vertailukohdaksi, tai vaikkapa kopioimalla hakuun pätkä itse kirjoittamaansa opinnäytteen johdantoa. Jos työkalun löytämät artikkelit ovat avoimesti julkaistuja, näihin on usein linkitys. Muuten artikkelin kokotekstin voi löytää esimerkiksi JYKDOKin Kansainväliset artikkelit -välilehdeltä.

Tekoälytyökalujen varjopuolena on se, että saadut hakutulokset eivät ole läpinäkyviä tai toistettavia. Ne eivät todennäköisesti myöskään löydä kaikkia relevantteja lähteitä, koska kullakin on pääsy vain rajattuihin viitetietokantoihin. Siksi ne eivät sovellu ensisijaisiksi tiedonhankintamenetelmiksi systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin. 

Alla on esimerkkejä työkaluista, jotka ovat maksuttomia, mutta saattavat vaatia käyttäjätilin luomisen:

  • Semantic Scholar: hae avainsanoilla tai aiheella. Saat listan suositelluista lähteistä sekä lyhyet tiivistelmät artikkeleista. 
  • ResearchRabbit: syötä hakuun jo löytämäsi artikkelin otsikko tai DOI-osoite. ResearchRabbit luo interaktiivisen visuaalisen esityksen relevanteista lähteistä perustuen alkuperäisen artikkelin lähdeluetteloon, viittausketjuihin ja semanttiseen samankaltaisuuteen. ResearchRabbitiin voi integroida Zoteron. 
  • SciSpace: kirjoita hakukenttään tutkimuskysymys. Saat listan lähteistä ja niiden pohjalta muotoillun vastauksen kysymykseesi. Tiivistää löydettyjen lähteiden pääkohdat ja mahdollistaa kysymysten esittämisen artikkelien sisältöön. 
  • Elicit: kirjoita hakukenttään tutkimuskysymys – Elicit auttaa kysymyksen muotoilussa – tai syötä jo löytämäsi artikkeli. Saat listan relevanteista lähteistä, joita voit suodattaa vaikkapa tutkimusmetodin mukaan. Voit esittää kysymyksiä löytämiesi artikkelien sisällöstä.
  • Keenious: syötä hakukenttään omaa tekstiäsi tai jo löytämäsi artikkeli PDF-muodossa. Saat listan relevanteista lähteistä; listaa voit rajata erilaisilla aihesuodattimilla. Toistaiseksi maksuton.