Laadulliset aineistot (esim. haastattelut, kuvat, havainnointiaineistot, audiovisuaaliset aineistot)

Laadullisten aineistojen (teksti, audio, video) kuvailu voidaan jakaa kahteen osaan:

1. Tutkimustason kuvailu, joka kokoaa hankkeen aineisto(i)sta yhteiset perustiedot sekä metodologiset tiedot ja  aineiston lukuohjeet


Mitä kuvailen?

  • Aineiston keruun tarkoitus
  • Aineiston sisältö
  • Kerääjä(t)
  • Keruun kuvaus: menetelmät, keruuinstrumentit, sijainnit ja ajankohdat
  • Miten aineistoa on teknisesti käsitelty ja editoitu analyysia varten
  • Aineiston mahdolliset sisällölliset modifikaatiot (esim. pseudonymisointi, anonymisointi, menetelmälliset muutokset seuranta-aineistojen keruussa jne.)
  • Toimenpiteet aineiston laadun ja eheyden varmistamiseksi (esim. keruuinstrumenttien tai litteroinnin tarkistukset)
  • Miten aineistoa voi käyttää (käyttöehdot, lisenssi, mahdolliset rajoitukset)
  • Sisällysluettelon tyyppinen kuvaus aineistohakemiston rakenteesta ja sisällöistä, jonka avulla esim. tietyn aineistoyksikön voi paikantaa helposti. 
     

Miten?

1) Hanketason bibliografiset perustiedot (nimi, tekijät, hallinnoija ja jakelija, abstrakti, lisenssi ja saatavuus, asiasanat jne.) kuvaillaan JYUn Converis-tutkimustietojärjestelmän Tutkimusaineisto-osioon. Tietoja ei tarvitse kirjata takautuvasti, vaan paino on meneillään olevilla ja uusilla tutkimushankkeilla. Tarkat ohjeet löydät täältä

2) Readme-tiedosto toimii oppaana ja lukuohjeena, joka selittää koostamasi aineistohakemiston rakenteen ja sisällön. Tallenna Readme kansiohakemistoon selkeästi erottuvaan paikkaan. Mitä enemmän relevantteja taustatietoja dokumentoit, sen parempi. Voit selata itsellesi hyödyllisiä taustatietovaihtoehtoja Tietoarkiston taustatieto- ja muuttujalistauksesta. Ks. myös kattava malli Readme-kuvailun laatimiseen (Cornell University, .txt). Tutustu myös Tietoarkiston laadullisten aineistojen aineisto-oppaan malliin (esimerkki). Aineisto-opas on tiivis readme-tyyppinen kooste aineiston tunnisteista sekä kuvaus aineiston sisällöstä, rakenteesta, keruusta sekä käyttöehdoista. 

Kuva 1. Esimerkki Readme-tiedostosta aineistohakemistossa. " "

Alkuperäinen kuva: Data management Expert Guide. CESSDA ERIC. 2021.

 

2. aineistoyksikkötason kuvailu (yksittäiset transkriptiot, kuvat, äänitteet, kirjoitukset jne.)


Mitä kuvailen?

  • Peruskontekstitiedot (tiedoston ID, aihe, paikka, ajankohta, kerääjä, keruuinstrumentti, formaatti, kuvien tekijänoikeus)
  • Kun kuvia, kirjoituksia tai muita yksikköjä on enemmän, laadi niistä lisäksi datalista, jonka avulla yksiköt voi identifioida ja löytää ylläpitämästäsi laajemmasta aineistohakemistosta.

Miten?

  • Muokattavat aineistoformaatit: Upota perustiedot itse tiedostoon (esim. tiedostoasetusten perustiedot -kenttä, saatelehti, annotaatiot ja selitteet; ks. UK Data Archiven malli
  • Kuvat, äänitteet ja videot: Tiedostojen teknisen metadatan eksportointiin on olemassa maksuton ExtractMetadata-työkalu. Laadi tarvittaessa jokaisesta erillinen .txt-kuvailutiedosto, joka sisältää tiedostonimen lisäksi tarvittavat peruskontekstitiedot. Muista kuvien kohdalla tekijänoikeustieto! Voit kirjata suppean aineiston tiedot myös suoraan datalistaan: 
  • Laajempi, taulukkomuotoinen datalista (laaditaan manuaalisesti taulukkolaskentaohjelmalla) luettelee kunkin yksikön tunnisteen ja kontekstitiedot (ks. Tietoarkiston esimerkit haastatteluaineiston ja kuvakokoelman kuvailulistauksesta. 
  • Voit ottaa mallia myös Tietoarkiston laadullisten aineistojen aineisto-oppaan rakenteesta (esimerkki). Aineisto-opas on tiivis readme-tyyppinen kooste 


Kuva 2. Esimerkki dokumentaatiokansiosta aineistohakemistossa. " "

Alkuperäinen kuva: Data management Expert Guide. CESSDA ERIC. 2021.

Lähteet: Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja. Tietoarkisto 2021. CC-BY 4.0.; Data management Expert Guide. CESSDA ERIC 2021. CC-BY 4.0.