Määrällinen tutkimus

Kvantitatiivisten aineistojen kuvailu voidaan jakaa kahteen osaan:

1. Tutkimustason kuvailu, joka kokoaa hankkeen aineisto(i)sta yhteiset perustiedot


Mitä kuvailen?

  • Aineiston keruun tarkoitus
  • Aineiston sisältö
  • Kerääjä(t)
  • Keruun kuvaus: menetelmät, keruuinstrumentit (esim. lomake), sijainnit ja ajankohdat
  • Miten aineistoa on teknisesti käsitelty ja editoitu analyysia varten
  • Aineiston mahdolliset sisällölliset modifikaatiot (esim. pseudonymisointi, anonymisointi, menetelmälliset muutokset seuranta-aineistojen keruussa jne.)
  • Toimenpiteet aineiston laadun ja eheyden varmistamiseksi (ks. Tietoarkiston muistilista)
  • Miten aineistoa voi käyttää (esim. arkaluonteisuus, käyttöehdot, lisenssi, käytön mahdolliset rajoitukset)

Miten?

Koosta perustiedot sisältävä Readme-tiedosto aineistosta koostamaasi kansiohakemistoon selkeästi erottuvaan paikkaan. Mitä enemmän relevantteja taustatietoja dokumentoit, sen parempi. Ks. kattava malli Readme-kuvailun laatimiseen (Cornell University, .txt).

Esimerkki 1. Readme-tiedosto aineistohakemistossa. " "

Alkuperäinen kuva: Data management Expert Guide. CESSDA ERIC. 2021.

2. aineistoyksikkötason kuvailu (yksittäiset mittarit, muuttujat ja arvot)


Mitä kuvailen?

  • Aineistotiedoston perustiedot: data- ja tiedostotyyppi, formaatti, koko, skriptit
  • Tiedoston muuttujien tiedot: nimet, selitteet, kuvaukset, muuttujien arvot, puuttuvien arvojen selitteet, johdetut muuttujat, frekvenssit ym. soveltuvat tiedot
  • Alkuperäiset kysymykset

Miten? 

Esimerkki 2. Datasanasto. 

" "

 

 

Lähteet: Data management Expert Guide. CESSDA ERIC 2021. CC-BY 4.0.; Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja. Tietoarkisto 2021. CC-BY 4.0.