Aineistonhallinnan suunnittelu

Miksi aineistonhallintaa?

"Aineistonhallinnalla tarkoitetaan käytänteitä, joita noudattamalla tutkimusdata ja niihin liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan." (Kuusniemi et al., Avoimen tieteen osalinjaus. Luonnos. URL: https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-09/LUONNOS-tutkimusainestot-menetelmat--OSALINJAUS1.pdf, linkki tarkistettu 29.12.2020).

Tutkimusaineistot ovat

  • digitaalisessa tai analogisessa muodossa olevia tieteellisen tutkimuksen perusaineistoja,
  • niistä edelleen jalostettuja aineistoja, mm.
  • muistiinpanoja sekä kenttätyö-/laboratoriopäiväkirjoja sekä
  • lähdekoodia ja ohjelmistoja, joihin tutkimuksen löydökset ja julkaistut tulokset perustuvat.

Tiedeyliopistossa tutkimusaineistojen hallinta, säilytys ja uudelleenkäyttö muodostavat tutkimusinfrastruktuurin keskeisen osan. Kotimaiset ja kansainväliset tutkimusrahoittajat sekä julkaisujen kustantajat arvostavat ja yhä useammin myös edellyttävät tutkimusaineistojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Aineistojen avoimuus on kuitenkin vain yksi hyvän aineistonhallinnan luoma mahdollisuus. Ennen kaikkea aineistonhallinta tuottaa hyvin järjestettyjä ja käyttökelpoisia aineistoja, jotka helpottavat ja edistävät tutkijan itsensä työtä tutkimuksen eri vaiheissa.

Hyvin suunnitellun aineistonhallinnan avulla

  • toteutat hyvää tieteellistä käytäntöä ja työsi tehostuu
  • vältät aineiston katoamisen
  • vastaat rahoittajien vaatimuksiin
  • noudatat tietosuojalainsäädäntöä ja turvaat tutkittaviesi oikeudet
  • sinä ja yhteistyökumppanisi olette selvillä aineistoon liittyvistä sopimuksista ja oikeuksista
  • tiedät, miten, missä ja millä ehdoilla avaat aineistosi
  • muut voivat viitata dataasi ja sinä meritoidut
  • varmistat, että hankkeellasi on käytössään tarvittavat resurssit – voit säästää ajan lisäksi rahaa.


JYU tarjoaa tutkijoille erilaisia työkaluja aineistonhallinnan eri vaiheisiin sekä niihin liittyvää neuvontaa ja opastusta.


Aineistonhallintasuunnitelma

Aineistonhallinnan suunnittelu on keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua. Aineistojen keruun, käytön, säilytyksen ja jatkokäytön suunnittelu selkeyttää tutkijan ja tutkimusryhmän omaa toimintaa. Sen avulla voidaan myös varmistaa tutkimusaineistojen jatkokäytettävyys. Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, jota on tarkoitus täydentää ja päivittää tutkimushankkeen aikana. 

Jyväskylän yliopisto edellyttää datapolitiikassaan rahoittajien tapaan tutkijoilta aineistonhallintasuunnitelman (Data management plan, DMP) laatimista. Suunnitelma on yhä useammin myös rahoituksen ehto.  DMP:ssä kuvaat,

1) mitä aineistoja tutkimuksessa käytät, keräät ja tuotat,
2) miten huomioit lainsäädännön, tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet sekä aineistoa koskevat oikeudet,
3) miten dokumentoit aineiston ja luot siitä metatiedot,
4) missä säilytät aineistoa tutkimuksen aikana ja miten takaat sen eheyden,
5) miten huolehdit aineistosta (arkistointi, julkaiseminen, hävittäminen) tutkimushankkeen päätteeksi sekä
6) millaisia rooleja aineiston hallintaan liittyy sekä mitä resursseja kuvaamasi toimenpiteet vaativat.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka täydentää tutkimussuunnitelmaa. Sen avulla varmistat, että hankkeen aikana syntyneet tutkimusaineistosi ovat korkealaatuisia ja FAIR-periaatteiden mukaisia eli sinun ja muiden löydettävissä ja saavutettavissa, teknisesti yhteentoimivia ja mahdollisimman uudelleenkäytettäviä. Suunnitelma kuvaa ja kattaa aineiston koko elinkaaren datan keruusta, tuottamisesta ja käsittelystä sen julkaisemiseen, arkistoimiseen tai hävittämiseen. 

Käytä suunnitelman laatimiseen joko rahoittajasi aineistonhallintasuunnitelmapohjaa tai vaihtoehtoisesti yleistä suomalaista aineistonhallintasuunnitelmapohjaa (ladattavissa täältä). Voit kopioida rahoittajan pohjan ja laatia suunnitelman suoraan Wordilla tai millä tahansa muulla tekstinkäsittelyohjelmalla. Voit vaihtoehtoisesti käyttää DMPTuuli-templaattia, mutta huomaa, etteivät Jyväskylän yliopiston DMP-ohjeet ovat poistuneet DMPTuulista 1.1.2022 alkaen. Rahoittajat eivät edellytä DMPTuulin käyttöä. JYUn DMP-ohjeet löydät täältä: 

Näin laadit aineistonhallintasuunnitelman: JYUn ohjeet ja esimerkit
JYUn ladattava DMP-pohja (perustuu soveltaen Suomen Akatemian mallipohjaan)
Suomen Akatemian mallipohja (englanniksi)

Muiden keskeisten rahoittajien ladattavat DMP-pohjat ja -ohjeet DMPTuulissa
Business Finland 
FIRI Data management policy
Horizon Europe
NIH 
Suomen Kulttuurirahasto
Valtioneuvoston viestintä- ja hyödyntämissuunnitelma / Tiedonhallintasuunnitelma

Tarvitsetko apua aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa? Ota yhteyttä: researchsupport-osc@jyu.fi


Tunne aineistosi

Ydinkysymyksiä: Millaista tutkimusaineistosi on? Käytätkö olemassa olevaa aineistoa uudelleen? Millaista aineistoa kerätään, tuotetaan tai käytetään uudelleen? Missä muodossa aineisto on? Kuinka paljon sitä on?

Luokittele ja kuvaile lyhyesti aineistosi erilaisiin tyyppeihin (esim. valmis pohja-aineisto, jota käytät uudelleen, itse keräämäsi raakadata, siitä prosessoimasi analyysiaineisto). Voit käyttää taulukkoa tai luetteloa. Aineistotyypit kannattaa nimetä, jotta niihin voi helpommin viitata myöhemmin aineistonhallintasuunnitelmassa.

Esimerkkejä:

Aineistotyyppi Alkuperä Henkilötiedot / arkaluonteisuus Tiedostotyyppi (suositeltavia, avoimia formaatteja:) Arvioitu koko
Analysoitu DNA-näyte Itse tuotettu (raaka-aineistona DNA-näyte) Ei .xlsx, .csv 2 Gb
Tilastoaineisto X Valmis aineisto Tietoarkistosta Ei SPSS (.por, .sav)  
Kysely Kerätty tutkittavilta Kyllä, sisältää tietoa tutkittavien terveydentilasta .csv, 5 Mt
Haastattelutallenne, video Kerätty tutkittavilta Kyllä .avi, .mp4  
Haastattelun transkriptio Tuotettu raaka-aineistosta Ei .csv, .txt, .xlsx >10 Mt
Kuva Tuotettua havaintoaineistoa Kyllä .tif, .jpeg, .gif, .raw  
Hallinnolliset asiakirjat Tutkittavilta saatu osallistumissuostumuslomake Kyllä .docx  

Lähde: Fuchs, S. 2020. RDM : Research Data Management Basics, Meilahti. Helsingin yliopisto. CC BY 4.0. Viitattu 27.1.2021.

Muista, että aineiston käsite on todella laaja. Se käsittää käytännössä kaiken materiaalin, josta tutkimustulokset johdetaan. Samassa tutkimuksessa voidaan käsitellä tutkimusta varten kerättävää aineistoa, tutkimusprosessin tuloksena syntyvää aineistoa (esim. dokumentaatio, analyysit, tietokannat), aiemmin kerättyä aineistoa (esim. Tilastokeskus, arkistot) ja vielä käsitellä sitä koodein, jotka tulee myös huomioida. Tutkimusdatasta puhutaan silloin, kun viitataan nimenomaan digitaaliseen tutkimusaineistoon.

tutkimusaineisto.png

Aineiston keruun ja käsittelyn aikana on tärkeää huolehtia siitä, että data säilyy eheänä ja korruptoitumattomana. Suunnittele ja kuvaa aineistonhallintasuunnitelmassasi mahdolliset laadunvarmistusta koskevat vaatimukset sekä toimenpiteet, joilla turvaat aineistosi yhtenäisyyden ja laadun. Laadunvarmistusta voi tutkimuksen tyypistä riippuen olla esimerkiksi laitteiden kalibrointi, standardinmukaisten laitteiden ja menetelmien käyttö, mittauksen tai näytteen toistaminen tai tarkistussumman ottaminen analyysitiedostosta virheiden ja puuttuvien arvojen havaitsemiseksi.


Sopimukset, oikeudet ja lisenssin valinta

Miten sovit käyttämäsi, tuottamasi ja jakamasi aineiston oikeuksista? Kenellä on oikeus päättää aineiston käytöstä, nyt ja tulevaisuudessa?

Yhteistä jokaiselle tutkimushankkeelle on, että aineiston käytöstä ja siihen liittyvistä oikeuksista tulee sopia kirjallisesti. Tämä varmistaa tutkijoiden oikeusturvan ja käyttöoikeuden aineistoon myös yllättävissä ongelmatilanteissa. Lisäksi useat rahoittajat vaativat sopimusta oleellisena osana rahoitusehtojaan. JYU linjaa datapolitiikassaan, että yliopistolla tehdyssä tutkimuksessa tuotettujen aineistojen oikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti yliopistolle. Tästä huolimatta asiasta on sovittava kirjallisesti, jotta 1) varmistetaan tutkijoiden käyttöoikeudet ja 2) määritetään se taho, joka tekee aineistoon liittyvät päätökset ja joka voi mahdollisesti päättää aineiston julkaisemisesta. Myös aineiston tekijyydestä kannattaa sopia, jotta se aineistoa julkaistaessa ilmoitetaan oikein perustein.

Mikäli aineiston keruussa tai käytössä on mukana opiskelijoita, tulee näissä tapauksissa sopia aina aineiston oikeuksien luovuttamisesta hankkeelle sekä opiskelijoiden käyttöoikeuksista ja niiden rajoista.

Sopimukset tulee laatia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niitä tulee tarvittaessa päivittää henkilövaihdosten yhteydessä tai olosuhteiden muuttuessa. Hankkeen vastuullisen johtajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että kaikki hankkeeseen osallistuvat siirtävät oikeutensa yliopistolle ennen hankesopimuksen allekirjoitusta tai viimeistään ennen sopimuksessa määritellyn työn aloittamista.

Oikeuksiensiirtosopimus on tehtävä aina seuraavissa hankkeissa:

  • Business Finlandin rahoittamat hankkeet
  • EU:n tutkimusohjelmat
  • tilaustutkimukset.

Mallipohja tekijyydestä ja käyttöehdoista sopimiseen

Lataa tästä kevyt mallipohja aineiston tekijyydestä, oikeuksista ja käyttöehdoista sopimiseen tutkijoiden kesken.

Yliopiston mallipohjat aineiston oikeuksista sopimiseen

Yliopiston lakipalvelut tarjoavat käyttöösi valmiita sopimusmalleja

Sopimuksen laatimisessa huomioitavaa

  • Mitkä aineistot on tarkoitus luovuttaa jatkokäyttöön?
  • Mikäli yksi tai useampi tutkija on tuonut tutkimushankkeeseen mukaan aiempaa tutkimusaineistoa, sisällytetäänkö tämä jatkokäyttöön luovutettavaan aineistoon?
  • Milloin aineisto tai osat siitä voidaan luovuttaa jatkokäyttöön? (Esimerkiksi ennalta määrätty aikataulu tai julkaisujen valmistuminen)
  • Mihin käyttötarkoituksiin aineisto luovutetaan (pelkästään tutkimukseen vai lisäksi myös opetus- ja opiskelukäyttöön)?
  • Kenellä on oikeus tehdä arkistointisopimus tutkimusaineistosta?
  • Halutaanko jatkokäytölle asettaa ehtoja lisenssin avulla?
  • Mikäli jatkokäyttö halutaan tehdä luvanvaraiseksi, kuka päättää luvan myöntämisestä?

Lisätietoa ja neuvoja sopimusten laatimisesta saat yliopiston lakiasiantuntijoilta.

Lisenssi 

Oikeuksiin liittyy myös julkaistavan aineiston lisenssistä päättäminen. Lisenssit ovat ihmis- ja koneluettavia työkaluja, joita käyttämällä aineiston tekijä tai hallinnoija määrittelee yksikäsitteisesti, millä ehdoilla muut saavat kopioida, levittää ja käyttää julkaistavaa aineistoa. Aineiston (uudelleen)käytettävyyden kannalta lisenssi yksi keskeisimmistä työkaluista. JYUssa julkaistavat aineistot lisensoidaan aina kansainvälisten standardien mukaisilla koneluettavilla lisensseillä (esim. Creative Commons, enemmän lisenssivaihtoehtoja löydät Converiksen aineisto-osion Lisenssit -kentästä), jotka mahdollistavat aineiston mahdollisimman monipuolisen jatkokäytön. Lisensseillä turvaat oikeutesi aineistoon sen tekijänä, mutta mahdollistat sen käytön muille turvallisesti.


Henkilötietojen käsittely ja tutkimuseettiset seikat

Tutkimuseettiset seikat ja tutkittavien laillinen oikeus heitä koskeviin tietoihin vaikuttavat siihen, miten keräät, säilytät ja käsittelet tutkimusaineistoja, siihen kuka saa käyttää aineistoa ja mihin tarkoitukseen, sekä aineiston arkistointiin. Aineistosi sisältämät henkilötiedot vaikuttavat siihen, miten käsittelet ja säilytät sitä. Aineiston tunnisteellisuus myös rajoittaa ja ohjaa sen arkistointimahdollisuuksia. Kun suunnittelet uusien henkilötietojen keruuta, tutustu hyvissä ajoin tietoon perustuvan suostumuksen pyytämisen eettisiin periaatteisiin ja JYUn tietosuojakoulutustarjontaan.

Käsittelenkö tutkimuksessani henkilötietoja?

Jos tutkimukseesi liittyy minkään sellaisen tiedon käsittelyä, joka voidaan joko suoraan tai epäsuorasti yhdistää luonnolliseen, elossa olevaan henkilöön, käsittelet henkilötietoja. Tällöin tietosuojalainsäädäntö koskee tutkimustasi. Henkilötietoja kerätään joko suoraan tutkittavilta (haastattelut, kyselyt, mittaukset, havainnointi jne.) tai välillisesti rekistereistä ja arkistoista.

Suoria tunnisteita ovat tiedot, joista henkilö on välittömästi tunnistettavissa, mm. koko nimi, henkilötunnus, henkilökohtainen sähköpostiosoite, kasvokuva, äänen nauhoite, sormenjälki tai esimerkiksi aivokuva. Epäsuoria tunnisteita ovat sellaiset tiedot, joista yksittäinen henkilö ei ole suoraan tunnistettavissa, mutta jotka yhdistettyinä muuhun henkilöstä saatavilla olevaan tietoon voi johtaa tunnistamiseen. Näitä tietoja ovat mm. auton rekisterinumero, isovanhempien nimet, kotipaikkakunta, siviilisääty, ammatti, etninen tausta ja syntymäaika.

Erityiset henkilötietoryhmät ja arkaluonteiset tiedot

Erityisiä henkilötietoja ovat henkilön etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen vakaumus, filosofinen maailmankatsomus, ammattiyhdistysliikkeen jäsenyys, geneettinen data, yksilöivä biometrinen data, terveystiedot sekä seksuaalinen käyttäytyminen tai suuntautuminen. Arkaluonteisia tietoja ovat lisäksi henkilötunnus, pankkitilitiedot sekä rikosrekisteritiedot.

Jos käsittelet erityisiä henkilötietoja, tutkimustasi koskevat erityiset säännökset liittyen henkilötietojen käsittelyn poikkeusperusteen määrittelyyn sekä aineiston säilytykseen ja käsittelyyn.

  • Määrittele arkaluonteisten tietojen käsittelylle tietosuoja-asetuksen edellyttämä poikkeusperuste. Ohjeen tähän löydät tutkijan tietosuojaohjeesta kohdasta Erityiset henkilötietoryhmät.
  • Kerro tutkittaville toimittamassasi informoinnissa sekä tietosuojaselosteessa, kuka hankkeessasi toimii tietojen rekisterinpitäjänä. Erittele myös, mitkä kaikki tahot tulevat käsittelemään henkilötietoja tutkimuksen aikana, sekä miksi.
  • Erittele tutkittaville toimittamassasi tietosuojaselosteessa ja aineistonhallintasuunnitelmassasi, miten huolehdit tietojen tietoturvallisesta ja luottamuksellisesta säilytyksestä ja käsittelystä tutkimuksen aikana.
  • Kuvaile samoin se, miten pseudonymisoit tai anonymisoit tunnisteelliset tiedot siinä vaiheessa, kun et enää tarvitse tunnisteita tutkimuksesi tarkoitusta varten. Miten arkistoit tai hävität tiedot hankkeen päättyessä?
  • Jos yhteistyökumppanisi tai rahoittajasi vaatii tietojen arkaluonteisuuteen perustuen eettisen ennakkoarvioinnin, löydät ohjeet täältä.
  • Pidä tutkimuksen aikana yllä ajantasaista dokumentaatiota siitä, miten käytännössä toteutat ja seuraat tietosuojaselosteessa kuvaamiasi tietosuojatoimenpiteitä.


Tutkijan tietosuojapolku

1. Suunnittele hyvissä ajoin. Kaikki lähtee siitä. Mitä henkilötietoja tarvitset tutkimuksesi toteuttamista varten? Onko tutkimuksesi kertaluonteinen vai seurantatutkimus? Kun laadit tietosuoja-asetuksen edellyttämän tietosuojailmoituksen, sinun on osattava eritellä siinä henkilötietojen käsittelylle selkeä elinkaari, jossa on alku ja loppu. Henkilötietojen säilytystä koskevat minimointi- ja rajoittamisperiaate. Minimointi tarkoittaa sitä, että henkilötietoja tulee kerätä vain välttämätön määrä tutkimussuunnitelmassa määriteltyyn tarkoitukseen nähden, ja että tarpeettomiksi käyvät tunnisteet tulee poistaa heti kun mahdollista. Rajoittamisperiaatteen mukaan henkilötietojen säilytykselle on hyvä pyrkiä määrittelemään ajallinen päätepiste. Huomioi, että tietosuojailmoituksen teksti sitoo sinua jatkossa juridisesti.

2. Anonymisointi, arkistointi ja jatkokäyttö. Henkilötietoja sisältävien eli tunnisteellisten tietojen elinkaaren keskivaihe ja loppu tulee suunnitella hyvissä ajoin, jotta osaat kuvata sen realistisesti tutkittaville toimittamassasi tiedotteessa ja tietosuojailmoituksessa.

3. Valitse tietojen käsittelylle tarkoituksenmukainen oikeusperuste. Suositeltu ensisijainen valittava peruste on yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimus. Yleinen etu oikeusperusteena mm. helpottaa aineiston tulevaa mahdollista tutkimuksenjälkeistä säilytystä ja arkistointia. Erityisen painavasta syystä oikeusperusteeksi voidaan valita suostumus. Jos keräät erityisiä henkilötietoja ja käytät oikeusperusteena suostumusta, suostumuksen on lisäksi oltava nimenomainen. Ks. lisätietoja oikeusperusteen valinnasta. Kirjaa valittu peruste tietosuojailmoitukseen.

4. Määritä, kuka toimii tutkimuksessasi rekisterinpitäjänä. Jos toteutat tutkimuksen ulkoista rahoitusta saavassa hankkeessa tai työskentelet työsuhteessa yliopistolla, rekisterinpitäjänä toimii yliopisto. Pääsääntöisesti rekisterinpitäjinä toimivat sekä tutkija että kotiorganisaatio. Konsortiohankkeissa rekisterinpitäjyys on yleensä jaettu partneriorganisaatioiden välillä. Kirjaa rekisterinpitäjä tietosuojailmoitukseen.

5. Informoi tutkittavia ennen tutkimuksen alkua selkeästi siitä, miten ja kenen toimesta heidän henkilötietojaan tullaan käsittelemään ja hallinnoimaan tutkimuksen aikana. Kun keräät aineistoa suoraan tutkittavilta, tutustu tässä vaiheessa myös huolellisesti yliopiston eettisen toimikunnan ohjeisiin tietoon perustuvan suostumuksen pyytämisestä tutkittavilta. Näin varmistat, että toteutat sekä hyvää tutkimuseettistä käytäntöä että suojaat tutkittaviesi tiedot. JYUn tietosuojaohje tutkijoille neuvoo, miten käsittelet henkilötietoja tietoturvallisesti ja lainmukaisesti tutkimuksen eri vaiheissa. Jos tutkimusasetelmasi on luonteeltaan sellainen (esim. laaja rekisteriaineisto puutteellisin yhteystiedoin), ettei henkilökohtainen informointi ole mahdollista, tutustu yliopiston toimintaohjeisiin.

6. Tee henkilötietoja sisältävälle tutkimuksellesi aina vähintään suppea, vapaamuotoinen riskienarvointi, josta löydät lisätietoa täältä. Jos riski on suuri, tutkimukselle on tehtävä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutustenarviointi, Data Protection Impact Assessment (DPIA).
Erityisen suureksi riskiksi katsotaan

  • suuri määrä henkilöitä, joiden tietoja käsitellään
  • suuri määrä tietoa henkilöstä
  • sensitiivinen tieto
  • herkästi haavoittuvien henkilöiden (esim. lasten) tiedot
  • tietojen käyttö automatisoituun päätöksentekoon
  • systemaattinen seuranta.

Tarkemmat ohjeet löydät tutkijan tietosuojaohjeesta.

7. Kun keräät aineiston suoraan tutkittavilta, pyydä heiltä informoinnin yhteydessä lisäksi suostumus osallistua tutkimukseen. Suostumus tutkimukseen osallistumiseen pyydetään myös siinä tapauksessa, kun henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste on yleinen etu. Tietoinen suostumus on tutkimuseettinen perusperiaate, ja siitä poikkeaminen edellyttää aina vaikutustenarvioinnin tekemistä.

8. Kun keräät henkilötietoja, pyri minimoimaan tiedot eli välttämään tutkimuskysymyksesi kannalta tarpeettomien henkilötietojen keräämistä. Huomioi kenttätutkimuksessa tallennuslaitteiden suojaus. Siirrä aineisto yliopiston Nextcloudiin, S:-aseman projektikansioon tai U:-aseman kansioon mahdollisimman pian tallennuksen jälkeen.

9. Kun käsittelet henkilötietoja, huolehdi toimenpiteiden tietoturvasta. Valvo, että pääsy tunnisteellisiin tietoihin on vain aineistonhallintasuunnitelmassa ja tietosuojailmoituksessa kuvaamillasi henkilöillä tai tahoilla. Dokumentoi, miten toteutat tutkittaville lupaamasi suojaustoimet ja miten valvot pääsyä tunnisteelliseen aineistoon. Muista, että henkilötietoja saa käsitellä vain siten ja sitä tarkoitusta varten kuin tutkittavia on informoitu tietosuojailmoituksessa ennen tutkimuksen aloittamista. Jos aineiston käsittelyssä tulee esiin tarve poiketa tietosuojailmoituksessa määritellystä, informoi tutkittavia siitä heti ja päivitä tietosuojailmoitus sekä muut tarvittavat dokumentit.

10. Kun tutkimus päättyy, huolehdi aineiston tunnisteellisista osista tutkittaville toimittamasi informoinnin mukaisesti. Mitä osia aineistosta hävität? Mitä mahdollisesti anonymisoit? Mitä säilytät tunnisteellisena, esimerkiksi pseudonyyminä, tulosten verifiointia tai alkuperäiseen tutkimukseesi mahdollisesti sisältyviä jatkotoimia varten? Mitä arkistoit, minne, ja millä käyttörajoituksilla?

Varmista, että henkilötietojen käsittely on kuvattu yhdenmukaisesti aineistonhallintasuunnitelmassasi sekä tutkittaville toimittamassasi tiedotteessa ja tietosuojailmoituksessa.

Jos sinulla herää kysyttävää aineistosi käsittelystä tutkimuksesi päättyessä, ota yhteyttä Avoimen tiedon keskukseen: researchsupport-osc@jyu.fi.

Tarvitsetko apua tietosuojakysymyksissä? Ota yhteyttä yliopiston tietosuojavastaavaan: tietosuoja@jyu.fi.

Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä

Saatat tarvita tutkimuksellesi ennakkoarvioinnin yliopiston Ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta, jos tutkimusasetelmasi täyttää jonkin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan määrittelemästä kuudesta kriteeristä:

1) Tutkimukseen osallistumisessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta,
2) tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen,
3) tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla olisi mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen,
4) tutkimuksessa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä,
5) tutkimuksessa on riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen normaalin arkielämän rajat ylittävää henkistä haittaa tai
6) tutkimuksen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville tai tutkijalle tai heidän läheisilleen.

Huom! Aineistonhallintasuunnitelmassa ei tarvitse toistaa arviota tutkimuksen eettisyydestä, jonka toimitat eettiselle toimikunnalle arviointipyynnön liitteessä 3 'Arvio tutkimuksen eettisyydestä'. Siinä ei siis tarvitse kuvailla lupaprosessia tai muita suostumuksen varmistamiseen liittyviä toimia. Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvailet käytännön tietoturvatoimenpiteet, joilla huolehdit siitä, että pidät keräämäsi henkilötiedot suojattuina tutkimuksen ajan.

Ota tarvittaessa yhteyttä yliopiston Ihmistieteiden eettiseen toimikuntaan hyvissä ajoin ennen kuin aloitat tutkimuksen. Ennakkoarviointia ei voi pyytää enää tutkimuksen käynnistymisen jälkeen. Täältä löydät lisätietoa ennakkoarvioinnista ja tilanteista, joissa sitä ei tarvita.