Aiheen rajaus

Aiheen rajaamiseksi tarvitaan tietoa aiheesta. Voit aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla ylös, mitä jo tiedät aiheesta. Mistä keksit aiheesi? Mitä asiasta sanottiin? Mihin viitattiin? Lähde sitten muodostamaan kokonaiskuvaa aiheestasi. Pyri löytämään vastaus näihin kysymyksiin:

  • Mitä aiheesta on kirjoittu, miten sitä on tutkittu?
  • Mitkä näkökulmat ovat yleisiä: onko aihetta tutkittu paljon jostain tietystä näkökulmasta, mitä on tutkittu vähemmän? Miten aiheen eri näkökulmat liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat keskeiset käsitteet?
  • Mikä näkökulma sinua kiinnostaa?

Aiheen ei heti alussa tarvitse olla tarkkaan rajattu – aiheen rajaus alkaa yleensä tarkentuu, kun haet tieteellisiä lähteitä ja tutustut tarkemmin siihen, miten aihetta on tutkittu. On myös normaalia, jos alkuun pääseminen tuntuu vaikealta tai sekavalta! Toisilla tieteenaloilla käsitteet ja aiheet ovat melko selkeärajaisia, mutta varsinkin ihmistieteissä tutkimusaiheet voivat olla vaikeammin hahmotettavia.

Alustavat tiedonhaut

Alustavassa tiedonhaussa voit käyttää

JYKDOKin perushausta löydät hyviä tutustumisvaiheen tiedonlähteitä, kuten kirjoja ja hakuteoksia. Aiheeseen tutustumisessa voit hyödyntää myös laajoja hakukoneita, kuten JYKDOKin kansainväliset artikkelit -haku ja Google Scholar. Voit jo tässä vaiheessa suunnata lisäksi oman alasi tieteellisiin tietokantoihin.

Alustavan ja kokeilevan tiedonhaun tuloksia kannattaa silmäillä avoimin mielin, mutta myös kriittisesti. Miten aiheesta puhutaan esimerkiksi tiivistelmissä, mitä avainsanoja on listattu? Kun paikannat kiinnostavan lähteen, silmäile artikkelin tekstiä tai kirjan johdantoa. Ovatko hakutulokset jotain muuta kuin mitä odotit? Älä hermostu, jos et löydä heti hyviä lähteitä. Saatat joutua tekemään hieman salapoliisintyötä ennen kuin hyviä hakutuloksia alkaa löytyä. Tässä vaiheessa tutustut aiheeseesi ja koitat muodostaa siitä kokonaiskuvaa.

Kirjoita alusta lähtien muistiin, mitä hakusanoja olet käyttänyt. Näin on helpompi tehdä suunnitelmallista tiedonhakua ja alat hahmottaa aiheesi käsitteitä. Hakusanoista kerrotaan lisää myöhemmissä osioissa. Tässä vaiheessa riittää, että kokeilet.

Hakuja voi säätää kokeilemalla hakua yleisillä, laajoilla hakusanoilla. Esimerkiksi psykomotoriikka-sanan sijaan voit aloittaa motoriikka-sanalla. Ideoi tarpeen mukaan kuitenkin myös tarkkoja, suppeampia tai spesifejä sanoja.

Jos aihe on sinulle vieras, voit aloittaa googlettamalla. Hyödynnä kaikkea, mikä auttaa sinut alkuun aiheen kanssa. Löydätkö yleistietoa aiheesta, onko aiheesta ehkä olemassa Wikipedia-artikkeli? Tai pyydä esimerkiksi ChatGPT:ltä tiivistelmä aiheestasi. Tekoälyt kuten ChatGPT voivat auttaa sinua hahmottamaan aiheeseen liittyviä näkökulmia ja keskeisiä käsitteitä ja näin auttaa aiheeseen tutustumisessa ja kokonaisuuksien hahmottamisessa. Huomaathan kuitenkin, että ChatGPT on kielimalli ja sen antamat vastaukset voivat sisältää epätarkkuuksia ja keksittyjä faktoja. ChatGPT ei sovellu valmiin tekstin tuottamiseen etkä voi sokeasti luottaa sen antamiin vastauksiin.

Onko samasta aihepiiristä tehty graduja? Gradut eivät ole tieteellisiä lähteitä, mutta niistä voi olla apua aiheen hahmottamisessa. JYKDOKin perushaulla löydät Jyväskylän yliopiston opinnäytteet. Voit myös selata Opinnäytehakua.

Hyviä lähteitä aiheeseen tutustumisessa ovat esimerkiksi

  • Tieteenalan perusteokset, esimerkiksi alan klassikkokirjat. Hae ne JYKDOKista.
  • Kurssikirjat, joissa on käsitelty aihettasi. Hae JYKDOKista.
  • Väitöskirjat, sillä ne sisältävät usein kirjallisuuskatsauksen, katsausartikkelin tai yhteenvedon aiheen tutkimuksesta. Hae Finna-tietokannasta (rajaa hakutulokset kohdasta Aineistotyyppi > Opinnäytteet > Väitöskirjat). Finnasta löydät lähes kaikkien suomalaisten korkeakoulujen väitöskirjat. 
  • Hakuteokset ja sanakirjat, joista voit löytää määritelmiä käsitteille (hae JYKDOKista, tästä tarkemmin alempana).
  • Katsausartikkelit (review article), koska ne ovat yhteenvetoja jostain tutkimusaiheesta (hae JYKDOKista ja tietokannoista, tästä tarkemmin alempana).

Käytä apuna 

On myös hyödyllistä selvittää, onko aihetta tutkittu muilla tieteenaloilla. Tämä selviää esimerkiksi hakemalla JYKDOKista, monitieteisistä tietokannoista tai Google Scholarista. Eri tieteenaloilla käsitteiden merkitykset voivat tosin erota toisistaan.

Hakuteokset ja sanakirjat 

JYKDOKista löytyy

Näin haet: käytä hakusanoina aiheesi keskeisiä käsitteitä. Käytä laajoja, yleisiä käsitteitä. Jos hyvin käy, löydät tieteellisen sanakirja-artikkelin, jossa määritellään jokin keskeinen käsitteesi. Hakuteoksissa ja käsikirjoissa kerrotaan tyypillisesti käsitteiden määritelmät sekä kunkin aiheen tutkimusperinteistä ja yleisistä teemoista.

Kirjallisuuskatsaukset

Kirjallisuuskatsaukset ovat erillisiä katsausartikkeleita tai laajemman tutkimuksen osia. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi aiheeseen liittyvää keskeisintä aikaisempaa tutkimusta. Kirjallisuuskatsaukset sisältävät yhteenvedon tietyn aiheen tutkimuksesta ja tuloksista.

Löydät kirjallisuuskatsauksia tieteellisistä tietokannoista. Voit kokeilla niiden hakua myös JYKDOKin artikkelivälilehdiltä.

  • Käytä hakuterminä tutkimusaiheesi hakutermien lisäksi sanoja kirjallisuuskatsaus, literature review, systematic review, meta-analysis, meta-synthesis
  • Joissain tietokannoissa on hakufiltteri, jolla voit rajata hakutulokset review-artikkeleihin 
  • Joillakin tieteenaloilla, kuten lääketieteessä, voi olla systemoituja kirjallisuuskatsauksia sisältäviä tietokantoja, esim. Cochrane Database of Systematic Reviews (Ovid).

Mitä eroa on lähteellä, tiedonlähteellä ja tietokannalla? Arkipuheessa lähde ja tiedonlähde tarkoittavat usein samaa asiaa. Tiedonlähde voi olla myös laajemmin kokonainen tietokanta ja hakukone. Tietokanta on alusta, jonne on koottu esimerkiksi tieteellisiä lehtiä.

Kun olet tutustunut aiheeseesi, pystyt aloittamaan aiheen rajauksen ja tutkimuskysymysten asettelun. Muotoile tutkimuskysymykset avoimeen muotoon Miten? Miksi? Mitä? jne. Tutkimuskysymyksissä vältetään yleensä kysymysmuotoja, joihin vastaus on kyllä tai ei.