Aineistoon liittyvät oikeudet
Aineistonhallintasuunnitelmassa kerrot tässä kohtaa
1) Mitä aineiston käytöstä tulisi sopia, jos teet opinnäytettä tutkimusryhmän osana tai yritysyhteistyönä tai saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston? Jos keräät aineiston yksin, kerro lyhyesti, millaisista asioista esimerkiksi tutkimushankkeessa sovitaan.
2) Liittyykö aineistoon tekijänoikeudella suojattua materiaalia? Mitä tällöin pitää huomioida?
Osio liittyy FAIR-periaatteisiin Accessible ja Re-usable.
Aineistoon liittyvät oikeudet
Aineistoon liittyvät oikeudet ovat yksi osa aineistonhallintaa. Oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi:
- Kuka saa käyttää aineistoa ja miten.
- Kenellä on oikeus päättää aineiston käytöstä.
- Kuka päättää, mitä aineistolla tehdään tutkimuksen jälkeen.
Keräätkö tai käsitteletkö aineistoa tutkimusryhmän tai graduparin kanssa? Saatko käyttöön valmiin aineiston?
- Kun aineistoon on osallisena useampi kuin yksi tutkija, aineistoon liittyvistä oikeuksista ja työsi tavoitteista kannattaa aina sopia kirjallisesti.
- Sopimus voi olla vapaamuotoinen, mutta sen on hyvä olla tekstimuodossa.
- Sovi käyttöoikeuksistasi ja tavoitteista sekä mahdollisesti aineiston luovuttamisesta hankkeelle.
- Jos käytössäsi on aiemmin kerätty aineisto, sinulle yleensä kerrotaan, miten aineistoa saa käyttää ja mitä sinun tulee huomioida.
- Jos luovutat aineiston hankkeelle tai tutkimusryhmälle työsi päätyttyä, sovitaan yleensä myös aineiston oikeuksien luovuttamisesta hankkeelle.
- Tutkimushankkeen kanssa tehdään lisäksi sitoumus henkilötietojen käsittelystä.
Milloin sovitaan oikeuksista?
- Jos olet opiskelija ja keräät tutkimusaineistoa tutkimusryhmälle tai hankkeelle.
- Jos saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston tai osan siitä.
- Jos keräät tutkimusaineistoa opinnäytteessä, jonka teet yritysyhteistyönä tai esimerkiksi jonkin organisaation toimeksiantona.
Sopiminen on tärkeää, jotta ongelmatilanteiden riski pienenee. Etukäteen sovitaan esimerkiksi, millaisia oikeuksia tutkimusryhmän jäsenillä on ja kenen vastuulla aineisto on. Päätettävä on myös, kuka päättää, mitä aineistolle tapahtuu opinnäytteesi valmistumisen jälkeen. Tämä on tärkeää erityisesti, jos suunnittelet jatko-opintoja ja ajattelet jatkavasi saman aineiston parissa gradun jälkeen. Jos taas aineiston keruu perustuu organisaation toimeksiantoon, on pohdittava, mitä aineistolta odotetaan ja mitkä ovat aineiston keräämisen tavoitteet.
Joskus tutkimukselle tarvitaan lupa, esimerkiksi jos tutkimuksen kohteena on oppilaitos tai organisaatio. Lupakäytänteet vaihtelevat tieteenaloittain ja niistä kannattaa keskustella oman ohjaajan kanssa. Esimerkiksi jos rekrytoit tutkittavia tietystä koulusta, sinulla tulee olla tähän koulun lupa.
Tutkimusaineistoon voi liittyä tekijänoikeuksia
Aineistoon voi liittyä tekijänoikeuskysymyksiä
- Jos tutkit julkaistuja teoksia tai tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia, kuten kuvia, videoita, pelejä, taideteoksia, lehtiartikkeleita, valokuvia, runoja, koreografioita tai lauluja.
- Jos keräät tutkimuksen osallistujilta heidän tuotoksiaan, kuten tarinoita, piirustuksia tai päiväkirjamerkintöjä.
Tekijänoikeus tarkoittaa, että tekijällä on oikeus määrätä teoksen käytöstä. Tekijänoikeuden suojaamasta teoksesta ei saa esimerkiksi tehdä julkisia kopioita ilman lupaa.
Gradu on julkinen asiakirja, joten jos käytät gradussa esimerkiksi kuvakaappausta Youtube-videosta, kyseessä on julkisen kopion tekeminen.
Tekijänoikeus ei tarkoita, etteikö teosta voisi analysoida, kommentoida tai havainnoida. Vaikka kyseessä olisi tekijänoikeuden suojaama aineisto, tutkijalla on vapaus tehdä havaintoja aineiston sisällöstä ja kertoa niistä omin sanoin. Jos aineisto on julkaistu teos, kuten elokuva, teosta käytetään tällöin lähteenä ja siihen viitataan. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen ilmaisumuotoa, eli esimerkiksi kopion tekeminen on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa teoksen sisältämää tietoa tai ideoita.
Tutkimusaineistoon ei synny tekijänoikeutta, eli sinulla ei ole tekijänoikeutta keräämääsi raakadataan (esim. haastatteluaineisto). Jos sen sijaan tuotat aineiston pohjalta esimerkiksi tietokannan, tietokannalla voi olla tekijänoikeuden kaltainen oikeudellinen suoja. Opinnäytteen aineistosta ei yleensä muodosteta tietokantaa.
Tutkitko tekijänoikeudella suojattua materiaalia?
Kuten edellä kerrottiin, opinnäyte on julkinen asiakirja, ja tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ei voi julkaista miten tahansa. Julkistetusta teoksesta voi ottaa sitaatteja eli suoria lainauksia, jos sitaatin käyttö on perusteltua:
- Sitaatilla pitää olla asiallinen yhteys tekstiin eikä se saa olla esimerkiksi liian suppea tai laaja niin, että alkuperäinen sisältö vääristyisi.
- Samoin yleisesti ottaen esimerkiksi julkistetun kuvan voi julkaista kuvasitaattina opinnäytetyössä, jos kuvalla on yhteys tekstiin ja kuvan julkaiseminen on perusteltua esimerkiksi tekstissä esitettyjen johtopäätösten tukemiseksi.
Siteeraaminen on yksi mahdollisuus julkaista tutkittavilta kerättyä, tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia. Tutkittavan kanssa sovitaan, saako suoria lainauksia julkaista. Huomioithan myös henkilötietojen suojan (josta tarkemmin seuraavassa osiossa).
Jos keräät tekijänoikeudella suojattua materiaalia suoraan tutkittavilta (esim. päiväkirjamerkinnät, valokuvat), tee erillinen sopimus tekijänoikeuksista. Sopimus tekijänoikeuksista voi olla lyhyt. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi
- omistajuudesta,
- siitä, miten materiaalia käytetään tutkimuksessa,
- teosten palauttamisesta tutkittavalle (jos tarpeen),
- suorien lainausten ottamisesta tai muusta teoksen jakamisesta,
- mainitaanko tekijän nimi vai ei (huomioi henkilötietojen suoja),
- miten kauan tutkija saa säilyttää aineistoa ja
- saako teosta muunnella.
Kaikkien tutkimusaineistojen kohdalla ei tarvitse sopia kaikesta, vaan tapauskohtaisesti soveltaen. (Lähde: DMP Tuuli, Tietoarkiston ohjeet; Aineistonhallinnan käsikirja).
Jos keräät aineistoksi esimerkiksi sanomalehtiartikkeleita tai julkaistuja valokuvia, tee erillinen dokumentti, johon listaat kerättyjen asioiden viitetiedot eli bibliografiset tiedot (tekijä, julkaisuaika jne.) (Lähde: DMP Tuuli, Tietoarkiston ohjeet)
Miten tekijänoikeus syntyy?
Tekijänoikeus syntyy, kun tuotos ylittää teoskynnyksen. Käytännössä teoskynnys ylittyy helposti: kunhan tuotos on itsenäinen (eli ei kopio olemassa olevasta teoksesta) ja tarpeeksi omaperäinen niin, ettei toinen henkilö ei todennäköisesti tekisi täsmälleen samanlaista teosta.
Tekijänoikeussuoja ei edellytä rekisteröintiä tai julkaisemista, eikä teoksen laadulla ja käytetyllä työmäärällä ole merkitystä. Toisin sanoen esimerkiksi pöytälaatikkorunot, lapsen piirustus, koreografia, tietokonepeli tai elokuva voivat saada tekijänoikeudellisen suojan. Tekijänoikeus on voimassa tietyn aikaa, yleisimmin tekijän eläessä sekä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuksien lisäksi on olemassa lähioikeuksia, jotka ovat tekijänoikeuksien kaltaiset, mutta suppeammat. Nämä voivat koskea esimerkiksi valokuvia.
Lähteinä käytettyjä tekijänoikeuden sivustoja, joilta löydät lisää tietoa tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista:
- Tekijänoikeus.fi
- Kopiosto, Sanasto, Kuvasto ja Teosto
- Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja