Henkilötiedot


Aineistonhallintasuunnitelmassa kerrot tässä kohtaa

1) Mitä henkilötietoja tutkimusaineistossasi on? Perustele, miksi sinun tarvitsee kerätä tai käsitellä kyseisiä henkilötietoja. Miten suojelet tutkittavia?

2) Liittyykö tutkimusaineistoosi muita eettisiä kysymyksiä?

  • Tutkitko ihmisiä? Onko aineistossasi henkilötietoja? Jos on, sinun tulee käsitellä tietoja vastuullisesti sekä noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta ja Suomen kansallista tietosuojalakia.
  • Mitä lomakkeita pitikään täyttää? Missä saan säilyttää aineistoani, kun siinä on henkilötietoja? Tässä osiossa saat ohjeet ja vastauksia näihin asioihin.
  • Tietosuojan ei ole tarkoitus estää tutkimuksen tekemistä, vaan tietosuojan tehtävänä on suojella tutkittavia. Tärkeää on, että henkilötietojen käsittelyllä on laillinen ja tutkimuksellinen peruste ja tutkittava on perillä siitä, mitä hänen tiedoillaan tehdään. 

Mitä henkilötiedolla tarkoitetaan?

Jos tutkimukseen osallistuu ihmisiä, lähde siitä oletuksesta, että keräät henkilötietoja. Henkilötiedon määritelmä on laaja. Henkilötietoja ovat kaikki henkilöön liittyvät tiedot, joiden avulla henkilö voitaisiin tunnistaa. Tunnistaminen voi tapahtua tutkimusaineistosi pohjalta tai yhdistämällä tietoja esimerkiksi internetistä löytyviin tietoihin. Toisin sanoen kaikki henkilöön liittyvät tiedot voivat olla henkilötietoa.

Esimerkkejä henkilötiedoista:

  • ikä
  • koulutustausta
  • toimiala
  • työpaikka tai ammatti
  • asuinalue
  • kuva
  • puheääni
  • sormenjäljet
  • kävelytyyli
  • etninen tausta tai kansallisuus (erityinen henkilötieto)
  • siviilisääty
  • henkilölle tunnusomainen fyysinen piirre
  • henkilölle tunnusomaiset väitteet ja mielipiteet
  • tiedot tutkittavan lähipiiristä 

Perustele henkilötietojen kerääminen tutkimussuunnitelmasi ja/tai tutkimuskysymystesi pohjalta. Tutkimussuunnitelmassasi kuvaat tutkimusasetelman ja tutkimuksen tavoitteet. Henkilötietojen käsittely täytyy pystyä perustelemaan näiden pohjalta. 

Tietojen minimointi: Huomaa, että saat kerätä vain sellaisia henkilötietoja, joita todella tarvitset tutkimuksesi kannalta. Älä siis kerää ylimääräisiä tai tarpeettomia tietoja. Jos tutkittavan iällä ei esimerkiksi sinun tutkimuksessasi ole väliä, älä kysy sitä. On myös yleensä parempi kerätä iän tai työvuosien kaltaiset tiedot haarukoiden; esimerkiksi "työkokemus 5-10 vuotta". Joskus taas haastateltava kertoo itsestään enemmän kuin haastattelija on kysynyt. Tällöin ylimääräiset tiedot tulee poistaa aineistosta (henkilötietojen käsittelyn minimointi).

Milloin henkilö on tunnistettavissa?

  • Jos haastateltavasta kerrotaan kotipaikkakunta ja ammatti ja kyseessä on pieni paikkakunta tai harvinainen ammatti, tiedot saattavat riittää henkilön tunnistamiseen,
    • Esimerkiksi presidentti on helposti tunnistettavissa, koska presidenttiys on asema, joka on vain yhdellä henkilöllä kerrallaan. Presidenttiäkin voisi kuitenkin haastatella, kunhan hänelle kerrotaan, että hän on tunnistettavissa. 

Henkilötietojen käsittelyn ohjeita ei sovelleta kuolleisiin tai fiktiivisiin henkilöihin.

Sisältääkö aineistosi erityisiä henkilötietoja?

Erityisiä henkilötietoja ovat esimerkiksi

  • etninen alkuperä
  • poliittiset mielipiteet
  • uskonnollinen tai filosofinen vakaumus
  • ammattiliiton jäsenyys
  • terveyttä koskevat tiedot
  • seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
  • geneettiset ja biometriset tiedot henkilön tunnistamista varten

Jos aineistosi sisältää erityisiä henkilötietoja, on erittäin tärkeää, että tietoja käsitellään vastuullisesti. Noudata näitä suojatoimenpiteitä:

  • Tietojen minimointi: saat kerätä vain sellaisia erityisiä henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tutkimuksen toteuttamiselle. Käsittelyn tulee olla oikeasuhteista tutkimuksen tavoitteeseen nähden.
  • Pseudonymisointi tulee tehdä aina, mikäli se on tutkimusasetelman kannalta mahdollista. (Tästä lisää myöhemmin.)
  • Henkilötietojen käsittelyn dokumentointi: pidä kirjaa siitä, mitä teet, missä tiedot ovat tallessa ja mitä olet sopinut tutkittavien kanssa. (Myös tästä lisää myöhemmässä osiossa.)
  • Myöhemmin tällä sivulla lisää ohjeita erityisten henkilötietojen käsittelyyn.

Helsingin yliopistolla on oma testi, jolla voit testata, sisältääkö aineistosi henkilötietoja tai erityisiä henkilötietoja. Voit käyttää tätä suuntaa antavana apuna. Huomaa, että testissä olevat linkit vievät Helsingin yliopiston omiin ohjeisiin, jotka eivät välttämättä sovi sinulle.

Muistilista henkilötietojen käsittelijälle

Näistä kaikista asioista on tarkemmin tietoa tällä sivulla.

  • Tunnista, mitä henkilötietoja keräät tai käsittelet.
  • Kuka on rekisterinpitäjä?
  • Arvioi riskit.
  • Anna tutkittavalle tietosuojailmoitus, tiedote ja suostumuslomake.
  • Jos saat valmiin aineiston esim. hankkeelta, et tee itse tietosuojailmoitusta.
    • Kanssasi tehdään sen sijaan sitoumus henkilötietojen käsittelystä (mallipohjat ovat vain henkilökunnan saatavilla) 
  • Varmista tutkittavan suostumus ja dokumentoi se.
  • Tarvitsetko tutkimusluvan?
  • Kerää vain tutkimuksesi kannalta olennaisia henkilötietoja (minimointi).
  • Dokumentoi henkilötietojen käsittely. 
  • Jos mahdollista tutkimuksesi kannalta: tee pseudonymisointi tai anonymisointi.
  • Varmista tietoturva (esim. aineiston tallentaminen yliopiston U-asemalle ja tietoturvalliset laitteet). Turvalliset kysely- ja haastatteluohjelmat tai laitteet:
    • nauhuri
    • Zoom yliopiston tunnuksilla käytettynä. Teams on myös ok, jos ei käsitellä erityisiä henkilötietoja.
    • Webropol ja REDCap.

Kevyt, vapaamuotoinen riskien arviointi kuuluu kaikkeen aineistonkeruuseen. Pohdi siis, voisiko aineiston kerääminen aiheuttaa riskejä tutkittaville, sinulle tai ulkopuolisille. Vakavammissa tilanteissa voidaan tarvita vaikutustenarviointi, josta voit lukea lisää tietosuoja.fi-sivulta.

Eettinen ennakkoarviointi: jos tutkimus täyttää tietyt kriteerit, sille tulee pyytää eettinen ennakkoarviointi. Opiskelijan kannattaa välttää opinnäytteessä sellaisen tutkimuksen tekemistä, jolle hänen tulisi hakea eettistä ennakkoarviointia tai tehdä vaikutustenarviointi.

Tietosuojailmoitus

Tietosuojailmoitus: Löydät lomakkeet ja ohjeet yliopiston sivulta. Opiskelijoille on yliopiston sivuilla mallipohjat.

  • Tietosuojailmoitus tehdään aina, jos tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja.
  • Se on lomake, jossa kerrot tutkittavalle esimerkiksi mitä tietoja kerätään, miksi, mitä niillä tehdään ja miten ne turvataan.
  • Tietosuojailmoitus annetaan tutkittaville.
    • Tutkittavalla on lähtökohtaisesti oikeus tietää henkilötietojensa käsittelystä.
    • Tutkittavalle kerrotaan henkilötietojen käsittelystä tietosuojailmoituksen avulla sekä sitä täydentävällä tiedotteella ja suostumuslomakkeella.

Tietosuojailmoituksessa kerrotaan rekisterinpitäjä eli aineiston vastuuhenkilö.

  • Opinnäytteen tekijä on itse rekisterinpitäjä eli vastuussa henkilötietojen käsittelystä.
  • Jos teet opinnäytteen tutkimusryhmän osana tai valmiista aineistosta, rekisterinpitäjä on usein yliopisto tai muu tutkimusorganisaatio. 
  • Jos teet opinnäytettä tutkimusryhmässä, et välttämättä tee tietosuojailmoitusta itse.
    • Voi olla, että tutkimushankkeessa tietosuojailmoitus on jo hoidettu ja sinut on ilmoitettu tietosuojalomakkeella henkilötietojen käsittelijänä.
    • Tällöin saat aineiston tai sen osan käyttöösi luottamuksellisesti. Hankkeen kanssa tehdään sitoumus tietojen käsittelystä.

Esimerkki

Mitä jos en aio julkaista saamiani henkilötietoja? Tarvitseeko silloin tehdä tietosuojailmoitus?
Sillä ei ole väliä, julkaisetko saamasi tiedot. Väliä on sillä, että käsittelet näitä tietoja eli kyllä, tee tietosuojailmoitus.

Tietosuojailmoituksen täyttäminen

  • Yliopiston tietosuojaohjeessa on opiskelijalle mallipohjat, jossa on valmiiksi täytettyä tietoa. Täydennä tietosuojailmoitukseen ne kohdat, joissa kerrot omasta tutkimuksestasi. 
  • Henkilötietojen käsittelyperuste kerrotaan tietosuojailmoituksessa. Käsittelyperusteena on yleensä yleisen edun mukainen tutkimus eli henkilötietojen käsittely tieteellistä tutkimusta varten.
    • Tämä kohta on valmiiksi raksittu gradun mallipohjassa.
    • Kanditöissä: vaihda tietosuojailmoitukseen käsittelyperusteeksi "tutkittavan suostumus".

Tietosuojailmoituksen antaminen tutkittavalle:
Tietosuojailmoituksen voi laittaa esimerkiksi sähköpostin liitteeksi, antaa tutkittavalle paperisena tai linkittää Webropol-kyselyn alkuun. Jos haluat laittaa linkin tietosuojailmoitukseen Webropol-kyselyssä: Tietosuojailmoituksen voi laittaa esimerkiksi henkilökohtaiselle verkkosivulle, joka opiskelijoille on käytössä yliopiston kautta ja sitten linkittää Webropol-kyselyn alkuun. Webropolissa pitää laittaa tekstieditori päälle, jotta linkittäminen onnistuu (kaksi T-kirjainta vierekkäin oikeassa yläkulmassa).

Suostumus

  • Tutkittavalta pyydetään aina suostumus tutkimukseen osallistumiseen.
  • Suostumus on dokumentoitava eli sen on oltava varmennettavissa jälkeenpäin. Dokumentoi suostumus esimerkiksi näin:
    • Pyytämällä allekirjoitus suostumuslomakkeeseen tai
    • Kysymällä suostumus haastattelutallenteen alussa tai laittamalla kyselyn alkuun rastittavaksi kohta "olen tutustunut tietosuojailmoitukseen".

Suostumus pyydetään riippumatta siitä, onko suostumus merkitty tietosuojailmoituksessa käsittelyperusteeksi. Tutkittavalla tulee olla tarpeeksi tietoa tutkimuksesta, ennen kuin hän voi suostua osallistumaan siihen. Tutkittavan tulee esimerkiksi tietää, mitä tietoja hänestä kerätään ja miksi.

Jos kandityössä kerättäisiin erityisiä henkilötietoja (mikä ei lähtökohtaisesti ole suositeltava tilanne), tarvittaisiin tietosuojalomakkeella erikseen tutkittavan "nimenomainen suostumus" erityisten henkilötietojen käsittelyyn.

Katso videot!
Ensimmäisellä videolla puhutaan tietosuoja-asetuksesta, henkilötiedon määritelmästä ja tietosuojailmoituksesta.

Videolla 2 ja videolla 3 kuulet opiskelijan kokemuksia muun muassa tutkittavien rekrytoinnista, tietosuojailmoituksen tekemisestä ja pseudonymisoinnista narratiivisessa tutkimuksessa.

Viimeisessä videossa näkökulmana on verkkokyselyn toteuttaminen tietosuoja huomioiden.

Esimerkki

Miten varmistan suostumuksen kyselytutkimuksessa?

Liitä kyselyn alkuun tiedote, tietosuojailmoitus ja suostumuslomake.
Laita pakollinen raksi ruutuun -kohta, jolla tutkittava kuittaa dokumentit luetuiksi ja ymmärretyiksi.

HUOM! Tutkittavalle on hyvä toimittaa suostumuslomake ilman allekirjoituskohtaa (tai vastaavat tiedot), vaikka suostumuslomaketta ei allekirjoitettaisi (esim. jos suostumus varmistetaan suullisesti haastattelutallenteen alussa). Näin varmistetaan, että tutkittavalla on tarvittavat tiedot.

Jos tutkittava on alle 15-vuotias, tutkimukseen tarvitaan yleensä vanhemman suostumus.

Varmista tietoturva (tästä lisää osiossa 5)

Kun käsittelet henkilötietoja, tietoja ei saa tallentaa mihin tahansa. Et voi käyttää esimerkiksi Googlen pilvipalveluita. Tietoturvallisesta tallentamisesta kerrotaan lisää osiossa 5.

Varmista tietoturvalliset laitteet, jos teet haastatteluita, etähaastatteluita tai kyselyitä.

  • Haastatteluissa: käytä yliopistolta lainattavaa nauhuria. 
  • Litterointiin: jos aineistossa ei ole erityisiä henkilötietoja, voit käyttää yliopiston Word Onlinen Litterointitoimintoa. TAUn ohje.
  • Etähaastatteluissa: käytä yliopiston tunnuksilla Zoom-ohjelmaa osoitteessa https://jyufi.zoom.us.
    •  Jos haastattelussa käsitellään erityisiä henkilötietoja, Zoomia tulisi käyttää yliopiston laitteella. Mieti, onko tämä kohdallasi mahdollista. Lisäksi tallentaminen tulisi tehdä U-asemalle, eli ei esimerkiksi omalle koneelle.
    • Jos et käsittele erityisiä henkilötietoja, myös yliopiston Microsoft Teamsiä voi käyttää.
  • Kyselyt tehdään Webropol-ohjelmalla, ei esim. Google Formsilla.
    • Jos kyselyssä on arkaluontoisia tietoja (kuten erityisiä henkilötietoja), tulee Webropolin sijaan käyttää Jyväskylän yliopiston REDCap-kyselyohjelmaa, joka on tarkoitettu nimenomaan sensitiivisen datan käsittelyyn.
      • REDCapiin tilataan henkilökohtaiset tunnukset HelpJYU-lomakkeella. Käyttötarkoitukseksi merkitään "Opiskelu". REDCap-oikeudet ovat tämän jälkeen voimassa opiskeluoikeuden keston ajan. Ohjelmalla on mahdollista rakentaa monipuolisia verkkokyselyjä ja lomakkeita, joita voi hyödyntää kenttätutkimuksessa (esim. strukturoitu haastattelu). HUOM! Tutustu huolellisesti ohjelman käytön tietoturvaperiaatteisiin ja toiminnallisuuksiin, kun suunnittelet sensitiivistä tietoa sisältävän kyselyn toteuttamista. REDCap on toiminnallisuuksiltaan monipuolinen ja sen käyttöliittymä on englanninkielinen, joten siihen tutustuminen kannattaa aloittaa noin 3–4 viikkoa ennen kyselyn lähettämistä. 
  • Muut laitteet: jos on tarkoitus esimerkiksi videokuvata osallistujaryhmää tms, varmista myös silloin tietoturvalliset laitteet, kuten videokamera. Yleensä kannattaa kysyä esimerkiksi ohjaajalta, mitä laitteita yliopisto tarjoaa tai suosittelee. Aiheeseen palataan osiossa 5.

Pseudonymisointi ja anonymisointi

Henkilötiedot on pseudonymisoitava tai anonymisoitava aina, kun se on mahdollista. Tämä suojaa tutkittavan identiteettiä.

Pseudonymisointi

  • Tutkittavien nimet, asuinpaikkakunta ja muut henkilötiedot korvataan koodeilla.
    • Koodiavain säilytetään aineistosta erillään tietoturvatussa paikassa, esimerkiksi lukitussa työpöydän laatikossa. Sen avulla on edelleen mahdollista selvittää tutkittavan henkilöllisyys.
  • Koodiavain on käytännössä lista, jossa on esimerkiksi tutkittavan nimi ja sitä vastaava peitenimi tai numerosarja.
  • Pseudonymisointi ei tarjoa samanlaista suojaa kuin anonymisointi, sillä henkilöt ovat edelleen välillisesti tunnistettavissa.
  • Pseudonymisointiin on erilaisia tapoja.

Anonymisointi

  • Aineistoa muokataan niin, että tutkittavaa ei ole enää mahdollista tunnistaa.
  • Anonymisointi on yksi asetuksessa mainittu mahdollisuus avata aineistot jatkokäyttäjille.
  • Huomaa kuitenkin, että aito anonymisointi on haasteellista, sillä se tarkoittaa, että henkilö on peruuttamattomasti tunnistamattomissa. Lisäksi teknologian kehittyessä voi ilmetä uudenlaisia tapoja yhdistellä tietoja.

Jos tieto on aidosti anonymisoitua, se ei enää ole henkilötietoa. Sen sijaan pseudonymisoidut tiedot ovat edelleen henkilötietoja.

Katso Tietoarkiston henkilötietojen tunnisteellisuutta ja anonymisointia koskevat ohjeet.

Pohdi, miten mahdollinen tietojen minimointi, pseudonymisointi tai anonymisointi vaikuttavat aineiston laatuun ja yhtenäisyyteen.

Esimerkki

Teen kyselyä, jossa kysytään ikää ja asuinaluetta. Tietoja ei kuitenkaan voi yhdistää vastaajaan. Tarvitseeko minun tehdä tietosuojailmoitus? Onko kyse anonyymistä tiedosta vai henkilötiedoista?

Muista varmistaa, että kyseessä on tietoturvallinen kyselyohjelma. Tutkittavaa informoidaan joka tapauksessa, joten tee se tietosuojailmoituksella.  

Mainitset, että tietoja ei voi yhdistää vastaajaan. Entä jos datasi vuotaa ja muualta saatavia tietoja hyödyntämällä on mahdollista yksilöidä tutkittava? Kysy ikä haarukoiden esim. välillä 20-30 vuotta.

Lisätietoa käsittelyperusteesta

Mitä merkitystä käsittelyperusteella on?

  • Käsittelyperuste termi, jolla kuvataan sitä, millä henkilötietojen käsittely oikeutetaan. Tutkittavan oikeudet perustuvat tietosuojailmoituksessa ilmoitettuun käsittelyperusteeseen.
  • Esim. jos käsittelyperusteena on suostumus ja tutkittava peruuttaa osallistumisen, kaikki kerätyt tiedot poistetaan, vaikka se olisi hankalaa.
  • Jos käsittelyperuste on yleinen etu, aiemmin kerättyjä tietoja ei poisteta, vaan tietojen kerääminen keskeytetään.

Lisätietoa henkilötiedoista

  • Henkilötiedot luokitellaan suoriin tunnisteisiin, vahvoihin epäsuoriin tunnisteisiin ja epäsuoriin tunnisteisiin.
  • Suorat tunnisteet, kuten nimi, ovat ilmiselvästi henkilötietoja, mutta henkilötietoja ovat myös muut henkilöön liittyvät tiedot, ominaisuudet, tekijät, toiminta ja käyttäytyminen.
  • Lue lisää tunnisteellisuudesta.

Sosiaalisen median aineistot

Sosiaalisen median aineistot sisältävät usein sekä tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymyksiä.

Vinkki

Suomi24-keskustelupalstan kirjoitukset ovat saatavilla Kielipankin kautta. Kielipankki on arkisto, jossa säilytetään erilaisia kieliaineistoja. 

Sosiaalisen median aineistojen muistilista

  • Onko tutkittavia mahdollista informoida? Jos et pysty olemaan henkilökohtaisesti yhteydessä tutkittaviin
    • pohdi millaisia riskejä tai haittoja henkilötietojen käsittelystä voi koitua tutkittaville?
    • laita tietosuojailmoitus julkisesti saataville
  • Tarkista palvelun käyttöehdot (terms of service). Käyttöehdot saattavat muuttua, joten tarkista aina uusin versio. Mitä käyttöehdoissa sanotaan esimerkiksi
    • tietojen tallentamisesta
    • sisällön julkisuudesta
    • sisällön jakamisesta
    • tekijänoikeuksista

Esimerkkejä

1) Tutkin videoita eräällä YouTube-kanavalla. Videoita suojaa tekijänoikeus. Mitä tämä tarkoittaa aineistoni kannalta?

Voit viitata videoihin, kuten viittaisit tekstiin tai kuvaan. Et kuitenkaan voi julkaista videoita osana opinnäytettäsi, koska tällöin tekisit kopion videoista. Kopion tekeminen on yleensä kiellettyä, ellei tekijä erikseen anna siihen lupaa. 
Kuvankaappaukset: yleensä voit ottaa still-kuvia, sillä still-kuvaa voi pitää kuvasitaattina. Kuvan pitää kuitenkin liittyä olennaisella tavalla tekstiin, eli se ei saa olla ns. kuvituskuva, vaan osa analyysiä tai tulkinnan kannalta keskeinen.

2) YouTuben tämänhetkiset käyttösäännöt kieltävät esimerkiksi videoiden lataamisen omalle koneelle. Mitä tämä tarkoittaa aineistoni kannalta?

Et voi tallentaa aineistoa itsellesi. Aineistosi on olemassa vain YouTubessa, ja jos videoiden tekijä jostain syytä poistaisi videot, menettäisit aineistosi. Jos yksittäinen video poistettaisiin, aineisto ei enää olisi eheä.
Tämä ei sinänsä estä tutkimuksen tekemistä, mutta tästä riskistä on hyvä olla tietoinen.
Toistettavuus on osa tieteellisen tutkimuksen olemusta: tieteellisen tutkimuksen pitää olla toistettavissa, eikä se onnistu, jos aineistoa ei enää ole olemassa.

3) Tutkin kommentteja Instagramissa. Kommentit ovat avoimen Instagram-tilin kommentteja, joita pystyy lukemaan kirjautumatta. Osa ihmisistä esiintyy omalla nimellään, osa nimimerkillä. Käsittelenkö aineistossani henkilötietoja?

Jos tili on avoin niin, että kuka tahansa voi lukea kommentit ilman kirjautumista Instagramiin, voi ajatella, että kommentoijat ovat itse julkaisseet omat henkilötietonsa. Kommenttien kirjoittajille on kuitenkin oikeus tietää, että he ovat tutkimuksen kohteena. Jos kirjoittajien henkilökohtainen informointi on mahdotonta, tutkimuksesta tulee tiedottaa muulla tavoin. Laita tietosuojailmoitus julkisesti saataville
Et välttämättä voi tallentaa aineistoa itsellesi. Muista riskit: kommentit tai kuva saatetaan poistaa palvelusta.

Monet esimerkeistä liittyvät kysymykseen siitä, mikä on julkista. Harkitse tapauskohtaisesti ja pohdi eettisyyden näkökulmasta. Kaikki internetistä löytyvä materiaali ei ole julkista.

  • Esimerkiksi  X:n (ent. Twitterin) tviitit ovat lähtökohtaisesti julkisia. Voit ottaa suoran lainauksen tällaisesta  viestistä. Tällöin mainitaan tekijä samalla tavalla kuin tekstisitaatissa.
  • Facebookin ja Instagramin osalta määrittely on erityisen haastavaa usein muuttuvien palvelun käyttöehtojen vuoksi.
    • Jos kyseessä on esimerkiksi Facebookin ryhmä, joka on avoin niin, että ilman kirjautumista kuka tahansa pystyy lukemaan sisältöä, voi ajatella, että ryhmää olisi mahdollista tutkia. Pohdi eettiset haasteet ja esimerkiksi tutkittavien tiedottamiseen liittyvät kysymykset.

Muut eettiset kysymykset

Arkaluontoista tai salassapidettävää aineistoa voivat olla esimerkiksi yrityssalaisuudet, henkilötiedot, tiedot uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista, kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot, rikostuomiot jne.
Huomaa, että opinnäytteessä ei kannata käsitellä erittäin arkaluontoisia tietoja, kuten edellä mainittu “kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot”. Opinnäyte on julkinen asiakirja.