Henkilötiedot


Aineistonhallintasuunnitelmassa kerrot tässä kohtaa

1) Kerro mahdollisimman kattavasti, mitä henkilötietoja tutkimusaineistossasi on. Perustele, miksi sinun tarvitsee kerätä tai käsitellä kyseisiä henkilötietoja. Miten informoit ja suojelet tutkittavia?

2) Liittyykö tutkimusaineistoosi eettisiä kysymyksiä? Onko aineistossa arkaluontoista tai salaista materiaalia (muita kuin henkilötietoja, esim. yrityssalaisuudet)?

  • Tutkitko ihmisiä? Jos keräät tietoja ihmiseltä tai ihmisestä, lähde siitä oletuksesta, että käsittelet henkilötietoja. Sinun tulee käsitellä tietoja vastuullisesti sekä noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) ja Suomen kansallista tietosuojalakia.
  • Mitä lomakkeita pitikään täyttää? Miten informoin ja suojelen tutkittavia? Tässä osiossa saat ohjeet ja vastauksia näihin asioihin.
  • Henkilötietojen vastuullinen käsittely on yksi eettisesti tehdyn tutkimuksen peruslähtökohdista.

Mitä henkilötiedolla tarkoitetaan?

Jos keräät tietoja ihmiseltä tai ihmisestä, lähde siitä oletuksesta, että keräät henkilötietoja.

Henkilötiedon määritelmä on laaja. Henkilötietoja voivat olla kaikki henkilöön liittyvät tiedot ja ominaisuudet, joiden avulla henkilö voisi olla tunnistettavissa. Tunnistamiseen ei tarvita tarkkoja tietoja, ja aineistosta löytyy yleensä jonkintasoisia henkilötietoja, kun tutkimukseen osallistuu ihmisiä tai keräät tietoja ihmisistä/ihmisiltä. Lisäksi tunnistaminen voi tapahtua yhdistämällä aineistoon esimerkiksi internetistä löytyviä lisätietoja. 

Esimerkkejä henkilötiedoista:

  • ikä
  • koulutustausta
  • toimiala, työpaikka tai ammatti
  • asuinalue
  • kuva
  • puheääni
  • henkilölle tunnusomaiset väitteet ja mielipiteet
  • sähköposti
  • etninen tausta tai kansallisuus (erityinen henkilötieto)
  • terveystiedot (erityinen henkilötieto)
  • tulot
  • liikuntatottumukset
  • sormenjäljet
  • kävelytyyli
  • henkilölle tunnusomainen fyysinen piirre
  • tiedot tutkittavan lähipiiristä tai muista tutkittavaan liittyvistä henkilöistä

Myös tiedot tutkittavan perheestä tai muista kolmansista osapuolista ovat henkilötietoja, esimerkiksi tiedot opettajan oppilaista.

Henkilötieto on siis paljon laajempi asia kuin vain nimi tai kyselyn taustatiedot.

Esimerkiksi haastatteluvastaukset tai kyselyiden vastaukset itsessään sisältävät usein henkilötietoja. Samoin jo kohderyhmään kuuluminen voi olla henkilötietoa.

Jos vaikkapa kysyt yläasteen liikunnanopettajilta heidän omista liikuntaharrastuksistaan, olisi jo tässä epäsuorina henkilötietoina ammatti ja liikuntatottumukset/harrastukset.

Henkilötietoja on eritasoisia: osa on sellaisia tietoja, jotka yksinään riittävät henkilön tunnistamiseen, mutta henkilötiedoiksi lasketaan mitkä tahansa tiedot, jotka liittyvät tunnistettavissa olevaan henkilöön.

Haastattelut sisältävät aina henkilötietoa, sillä puheääni on tällainen ns. suora tunniste eli tieto, joka yksin riittää tunnistamiseen.

Henkilötiedon ei tarvitse olla mitenkään erityisen salaista tai intiimiä. Olennaista on sen sijaan se, pystyykö henkilön tunnistamaan. Tunnistettavuus ei myöskään vaadi sitä, että kuka tahansa voisi tunnistaa henkilön. Riittää, jos vaikka vain perheenjäsenet tai työkaverit voisivat tunnistaa henkilön. (Tutkijoiden tietosuojaohje)

Perustele henkilötietojen kerääminen tutkimussuunnitelmasi ja/tai tutkimuskysymystesi pohjalta.

  • Tutkimussuunnitelmassasi kuvaat tutkimusasetelman ja tutkimuksen tavoitteet. Henkilötietojen käsittely täytyy pystyä perustelemaan näiden pohjalta.
  • Tietojen minimointi
    • Saat kerätä vain sellaisia henkilötietoja, joita todella tarvitset tutkimuksesi kannalta. Älä siis kerää ylimääräisiä tai tarpeettomia tietoja. Jos tutkittavan iällä ei esimerkiksi sinun tutkimuksessasi ole väliä, älä kysy sitä. Tietojen minimointi on yksi osa tutkittavien suojelemista.
    • On myös yleensä parempi kerätä iän tai työvuosien kaltaiset tiedot haarukoiden; esimerkiksi "työkokemus 5-10 vuotta".
    • Joskus taas haastateltava kertoo itsestään enemmän kuin haastattelija on kysynyt. Tällöin ylimääräiset tiedot poistetaan aineistosta.
    • Pyri välttämään tilanne, jossa keräät erityisiä henkilötietoryhmiä (kuten terveystiedot) tai sensitiivistä dataa (kuten henkilökohtaiset kokemukset perheväkivallasta tai koulukiusaamisesta) yhdistettynä suoriin tunnistetietoihin (kuten ääni tai nimi).

Kun käsittelet henkilötietoja, tietoja ei saa tallentaa mihin tahansa. Et voi käyttää esimerkiksi Googlen tai iCloudin pilvipalveluita. Tarvitset myös tietoturvalliset ohjelmat ja laitteet, jos esimerkiksi teet haastatteluita tai kyselyitä. Tietoturvasta kerrotaan osiossa 5.

Tietosuojan ei ole tarkoitus estää tutkimuksen tekemistä, vaan tietosuojan tehtävänä on suojella tutkittavia. Tärkeää on, että henkilötietojen käsittelyllä on tutkimuksellinen ja laillinen peruste ja tutkittava on perillä siitä, mitä hänen tiedoillaan tehdään.

Henkilötietojen käsittelyn ohjeita ei sovelleta kuolleisiin tai fiktiivisiin henkilöihin.

Sisältääkö aineistosi erityisiä henkilötietoja?

Erityisiä henkilötietoja ovat

  • etninen alkuperä
  • poliittiset mielipiteet
  • uskonnollinen tai filosofinen vakaumus
  • ammattiliiton jäsenyys
  • terveyttä koskevat tiedot
  • seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
  • geneettiset ja biometriset tiedot henkilön tunnistamista varten

Jos aineistosi sisältää erityisiä henkilötietoja, on erittäin tärkeää, että tietoja käsitellään vastuullisesti. Tietosuojailmoituksessa on oma kohta, jossa kerrot erityisten henkilötietojen käsittelystä. Noudata näitä suojatoimenpiteitä (näistä lisää myöhemmin):

  • Tietoturvaan liittyvät tiukemmat vaatimukset.
  • Tietojen minimointi: saat kerätä vain sellaisia erityisiä henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tutkimuksen toteuttamiselle. Käsittelyn tulee olla oikeasuhteista tutkimuksen tavoitteeseen nähden.
  • Pseudonymisointi tulee tehdä aina, mikäli se on tutkimusasetelman kannalta mahdollista. Pseudonymisoinnista kerrotaan lisää myöhemmin tällä sivulla kohdassa Pseudonymisointi ja anonymisointi.
  • Henkilötietojen käsittelyn dokumentointi: pidä kirjaa siitä, mitä teet, missä tiedot ovat tallessa ja mitä olet sopinut tutkittavien kanssa.

Esimerkiksi jos tutkisit yliopisto-opiskelijoiden kokemaa väsymystä, voisit saada tietoa vastaajan masennuksesta, anemiasta tai muista terveystiedoista. Aineistossa olisi siis erityisiä henkilötietoja.

Aineiston kerääminen tulee suunnitella niin, että jos erityisiä henkilötietoja ei ole tarkoitus kerätä, niitä ei saa tulla aineistoon vahingossa. Jos erityisiä henkilötietoja saattaa olla, suunnittele aineiston kerääminen sillä oletuksella, että käsittelet erityisiä henkilötietoja.

Helsingin yliopistolla on oma testi, jolla voit testata, sisältääkö aineistosi henkilötietoja tai erityisiä henkilötietoja. Voit käyttää tätä suuntaa antavana apuna. Huomaa, että testissä olevat linkit vievät Helsingin yliopiston omiin ohjeisiin, jotka eivät välttämättä sovi sinulle.

Muistilista henkilötietojen käsittelijälle

Näistä kaikista asioista on tarkemmin tietoa tällä sivulla, mutta tässä muistilistana asiat, joita henkilötietojen käsittelijän tulee huomioida.

  • Tunnista, mitä henkilötietoja keräät tai käsittelet.
  • Kuka on rekisterinpitäjä?
  • Arvioi riskit.
  • Anna tutkittavalle tietosuojailmoitus, tiedote ja suostumuslomake (= informointi).
    • Jos saat valmiin aineiston esim. hankkeelta, et tee itse tietosuojailmoitusta. Kanssasi tehdään sen sijaan sitoumus henkilötietojen käsittelystä (mallipohjat ovat vain henkilökunnan saatavilla).
  • Varmista tutkittavan suostumus ja dokumentoi se.
  • Tarvitsetko tutkimusluvan?
  • Kerää vain tutkimuksesi kannalta olennaisia henkilötietoja (minimointi).
  • Dokumentoi henkilötietojen käsittely.
  • Jos mahdollista tutkimuksesi kannalta: tee pseudonymisointi tai anonymisointi ja vältä alun perin suorien tunnistetietojen keräämistä.
  • Varmista tietoturva (esim. aineiston tallentaminen yliopiston U-asemalle ja tietoturvalliset laitteet).
  • Turvalliset haastatteluohjelmat tai -välineet:
    • Laitokseltasi lainattava nauhuri.
    • Zoom yliopiston tunnuksilla käytettynä.
    • Yliopiston Teams on myös ok, jos ei käsitellä erityisiä henkilötietoja.
  • Turvalliset kyselyohjelmat

Kevyt, vapaamuotoinen riskien arviointi kuuluu kaikkeen aineistonkeruuseen. Pohdi siis, voisiko aineiston kerääminen aiheuttaa riskejä tutkittaville, sinulle tai ulkopuolisille. Vakavammissa tilanteissa voidaan tarvita vaikutustenarviointi, josta voit lukea lisää tietosuoja.fi-sivulta.

Eettinen ennakkoarviointi: jos tutkimus täyttää tietyt kriteerit, sille tulee pyytää eettinen ennakkoarviointi. Opiskelijan kannattaa välttää opinnäytteessä sellaisen tutkimuksen tekemistä, jolle hänen tulisi hakea eettistä ennakkoarviointia tai tehdä vaikutustenarviointi.

Organisaatiot saattavat edellyttää tutkimuslupaa, jos niiden opiskelijat tai henkilökunta osallistuvat tutkimukseen. Tarkista lupakäytännöt kohdeorganisaatiolta. Esimerkki JY:n lupaedellytyksistä Tutkimuslupa | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)

Tiedote, tietosuojailmoitus ja suostumuslomake

Tietosuojailmoitus tulee lain mukaan tehdä aina, jos tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja. Tutkittavalle annetaan tietosuojailmoituksen lisäksi tiedote ja suostumuslomake. Näin informoit tutkittavia eli kerrot heille henkilötietojen käsittelystä. Tutkittavalla on lähtökohtaisesti oikeus tietää henkilötietojensa käsittelystä.

Löydät yliopiston ohjeet opiskelijalle yliopiston sivulta, mutta tähän kurssimateriaaliin on pyritty tiivistämään yliopiston sivuilla olevat ohjeet keskeisimmiltä osin.

Yliopiston sivuilla on tietosuojailmoituksen, tiedotteen ja suostumuslomakkeen mallipohjat. Lue alla olevat ohjeet tietosuojailmoituksen täyttämisestä!

Ohjeita tietosuojailmoituksen tekemiseen:

  • Tietosuojailmoitus on lomake, jossa kerrot tutkittavalle esimerkiksi mitä henkilötietoja kerätään, miksi, mitä niillä tehdään ja miten ne turvataan. Tämä on tutkittavan (eli "rekisteröidyn") informointia.
  • Yliopiston tietosuojaohjeessa on lomakkeiden mallipohjat (tietosuojailmoitus, tiedote, suostumuslomake).
    • Voit käyttää tietosuojailmoituksen mallipohjaa ja katsoa lisäksi valmiiksi täytettyä esimerkkiä. Kysy tarvittaessa apua ohjaajaltasi.
  • Tietosuojailmoitus annetaan tutkittaville.
    • Tutkittavalle kerrotaan henkilötietojen käsittelystä tietosuojailmoituksen avulla sekä sitä täydentävällä tiedotteella ja suostumuslomakkeella. Suostumuslomake annetaan, vaikka siihen ei pyydettäisi allekirjoitusta, koska näin annetaan lisätietoja nimenomaan suostumukseen liittyen.
  • Opinnäytteen tekijä on itse rekisterinpitäjä eli vastuussa henkilötietojen käsittelystä.
  • Tietosuojailmoituksessa kerrotaan henkilötietojen käsittelyperuste (kohta 4. Henkilötietojen käsittelyn oikeudellinen peruste). 

Mitä merkitystä käsittelyperusteella on? Tutkittavan oikeudet perustuvat tietosuojailmoituksessa ilmoitettuun käsittelyperusteeseen. Esim. jos käsittelyperusteena on suostumus ja tutkittava peruuttaa osallistumisen, kaikki kerätyt tiedot poistetaan, vaikka se olisi hankalaa. Jos käsittelyperuste on yleinen etu, aiemmin kerättyjä tietoja ei poisteta, vaan tietojen kerääminen keskeytetään.

Jos teet opinnäytteen tutkimusryhmässä tai valmiista aineistosta, rekisterinpitäjä on usein yliopisto tai muu tutkimusorganisaatio.

  • Tällöin et yleensä tee tietosuojailmoitusta itse. Tutkimushankkeessa tietosuojailmoitus on mahdollisesti jo hoidettu ja sinut on ilmoitettu tietosuojailmoituksessa henkilötietojen käsittelijänä. Tällöin saat aineiston tai sen osan käyttöösi luottamuksellisesti.
  • Hankkeen kanssa tehdään sitoumus tietojen käsittelystä.

Jos tutkittava on alle 15-vuotias, tutkimukseen tarvitaan yleensä huoltajan suostumus. Tietosuojailmoitus, tiedote sekä suostumuslomake annetaan sekä huoltajalle että lapselle. Lapselle tulee kertoa tutkimuksesta ikätasoon sopivalla tavalla niin, että lapsi ymmärtää, mistä on kyse.

Tietosuojailmoituksen antaminen tutkittavalle:
Tietosuojailmoituksen voi laittaa esimerkiksi sähköpostin liitteeksi, antaa tutkittavalle paperisena tai linkittää Webropol-kyselyn alkuun.

  • Jos haluat laittaa linkin tietosuojailmoitukseen Webropol-kyselyssä: Tietosuojailmoituksen voi esimerkiksi 1) jakaa SharePointin avulla tai 2) laittaa henkilökohtaiselle verkkosivulle, joka opiskelijoille on käytössä yliopiston kautta ja sen avulla linkittää Webropol-kyselyn alkuun.
  • Webropolissa pitää laittaa tekstieditori päälle, jotta linkittäminen onnistuu (kaksi T-kirjainta vierekkäin oikeassa yläkulmassa).

Jos tietosuojailmoituksen toimittaminen tutkittaville aiheuttaisi kohtuutonta vaivaa, se julkaistaan. Jokaisella on käytössä henkilökohtainen jyu-verkkosivu, jota voi käyttää tässä apuna. Esimerkiksi jos tutkit jonkin julkisen some-kanavan kommentteja, linkitä tietosuojailmoitus kommentteihin.

Esimerkki

Mitä jos en aio julkaista saamiani henkilötietoja? Tarvitseeko silloin tehdä tietosuojailmoitus?
Sillä ei ole väliä, julkaisetko saamasi tiedot. Väliä on sillä, että käsittelet näitä tietoja eli kyllä, tee tietosuojailmoitus.

Suostumus osallistua tutkimukseen

  • Tutkittavalta pyydetään aina suostumus tutkimukseen osallistumiseen.
  • Suostumus on dokumentoitava eli sen on oltava varmennettavissa jälkeenpäin. Dokumentoi suostumus esimerkiksi näin:
    • Pyytämällä allekirjoitus suostumuslomakkeeseen tai
    • Kysymällä suostumus haastattelutallenteen alussa tai laittamalla kyselyn alkuun rastittavaksi kohta "olen tutustunut tietosuojailmoitukseen".

Suostumus pyydetään riippumatta siitä, onko suostumus merkitty tietosuojailmoituksessa käsittelyperusteeksi. Tutkittavalla tulee olla tarpeeksi tietoa tutkimuksesta, ennen kuin hän voi suostua osallistumaan siihen. Tutkittavan tulee esimerkiksi tietää, mitä tietoja hänestä kerätään ja miksi.

Kun suostumus on käsittelyn oikeudellinen peruste (eli kyse ei ole tieteellisestä tutkimuksesta) tulee kiinnittää erityistä huomiota suostumuksen sisältöön ja sen pyytämiseen, koska suostumuksen antamisen tulee olla aktiivinen toimi. Edellisessä kohdassa Tiedote, tietosuojailmoitus ja suostumuslomake oli linkit suostumuslomakkeisiin. Samat löytyvät myös tästä suoraan:

Katso videot! HUOM. Videoita päivitetään. Ne saattavat sisältää vanhentuneita tietoja.
Ensimmäisellä videolla puhutaan tietosuoja-asetuksesta, henkilötiedon määritelmästä ja tietosuojailmoituksesta.

Videolla 2 ja videolla 3 kuulet opiskelijan kokemuksia muun muassa tutkittavien rekrytoinnista, tietosuojailmoituksen tekemisestä ja pseudonymisoinnista narratiivisessa tutkimuksessa.

Viimeisessä videossa näkökulmana on verkkokyselyn toteuttaminen tietosuoja huomioiden.

Esimerkki

Miten varmistan suostumuksen kyselytutkimuksessa?

Liitä kyselyn alkuun tiedote, tietosuojailmoitus ja suostumuslomake.
Laita pakollinen raksi ruutuun -kohta, jolla tutkittava kuittaa dokumentit luetuiksi ja ymmärretyiksi.

Tutkittavalle on hyvä toimittaa suostumuslomake ilman allekirjoituskohtaa (tai vastaavat tiedot), vaikka suostumuslomaketta ei allekirjoitettaisi. Näin varmistetaan, että tutkittavalla on tarvittavat tiedot.

Jos tutkittava on alle 15-vuotias, tutkimukseen tarvitaan yleensä vanhemman suostumus.

Pseudonymisointi ja anonymisointi

Henkilötiedot on pseudonymisoitava aina, kun se on mahdollista. Tämä on keskeinen osa tutkittavien suojelemista. Anonymisointi ei välttämättä ole mahdollista.

Pseudonymisointi

  • Tutkittavien nimet, asuinpaikkakunta ja muut henkilötiedot korvataan koodeilla.
    • Koodiavain säilytetään aineistosta erillään tietoturvatussa paikassa, esimerkiksi lukitussa työpöydän laatikossa. Sen avulla on edelleen mahdollista selvittää yksittäisen aineistossa esiintyvän tutkittavan henkilöllisyys.
  • Koodiavain on käytännössä lista, jossa on esimerkiksi tutkittavan nimi ja sitä vastaava peitenimi tai numerosarja.
  • Suorien tunnisteiden koodauksen lisäksi pseudonymisointi edellyttää sitä, että kaikki epäsuorat tunnisteet esimerkiksi kyselyn avovastauksissa tai haastattelutekstissä poistetaan. 
  • Epäsuorat tunnisteet voi poistaa mm. luokittelemalla arvot (esim. ikäryhmät 15-20-vuotiaat, 20-25-vuotiaat jne.) tai karkeistamalla ne (esim. Viitasaari -> kunta Keski-Suomessa; Cygnaeuksen koulu -> peruskoulu Jyväskylässä). Huom: kaikki taustamuuttujat eivät ole tunnisteita! Pseudonymisoimiseksi tarvitsee muokata vain niitä tietoja, jotka auttaisivat tutkittavan henkilöllisyyden päättelemisessä. 
  • Nyrkkisääntö: pseudonyymi tieto on koodiavaimen ja suostumuslomakkeiden tuhoamista vaille anonyymiä tietoa. 

Anonymisointi

  • Aineistoa muokataan niin, että kaikki henkilötiedot poistetaan. Tämä koskee myös epäsuoria henkilötietoja, kuten kotipaikkakunta tai ammatti. Tutkittavaa ei ole enää millään tavalla mahdollista tunnistaa.
  • Huomaa, että aito anonymisointi on haasteellista. Aineiston anonymisointi voi olla jopa mahdotonta siksi, että anonymisointi poistaisi niin paljon sisältöä, että lopulla aineistolla ei enää olisi merkitystä. Lisäksi teknologian kehittyessä voi ilmetä uudenlaisia tapoja yhdistellä tietoja. 
  • Anonymisointi on yksi asetuksessa mainittu mahdollisuus avata aineistot jatkokäyttäjille.
  • Jos harkitset anonymisointia, mieti siis, onko se realistista.
  • Älä lupaa tutkittaville, että aineisto on anonyymi, jos se ei ole oikeasti mahdollista.

Jos tieto on aidosti anonymisoitua, se ei enää ole henkilötietoa. Sen sijaan pseudonymisoidut tiedot ovat edelleen henkilötietoja.

Esimerkki

Teen kyselyä, jossa kysytään ikää ja maakuntaa. Tietoja ei kuitenkaan voi yhdistää vastaajaan. Tarvitseeko minun tehdä tietosuojailmoitus? Onko kyse anonyymistä tiedosta vai henkilötiedoista?
Kysely voi olla anonyymi, jos kysytään esimerkiksi vain skaaloja asteikoilla 1-5 ja muutama kategorinen taustamuuttuja. Kysy ikä haarukoiden esim. välillä 20-30 vuotta. Jos kyselyssä on avoimia kysymyksiä, on suurempi mahdollisuus, että siinä on myös henkilötietoja. Jos kysely on anonyymi eli ketään ei voida tunnistaa suoraan taikka välillisesti tietoja yhdistelemällä, tietosuojailmoitusta ei tarvitse tehdä. Tarvitset kuitenkin tiedotteen ja osallistumissuostumuksen.

Jos on pienikin mahdollisuus tunnistaa vastaaja, erityisesti jos keräät epäsuoria tunnistetietoja ja avovastauksia, laadi myös tietosuojailmoitus.

Varmista aina, että käytät tietoturvallista kyselyohjelmistoa kuten Webropolia (perushenkilötiedot) tai REDCap kyselyohjelmistoa (erityiset henkilötietoryhmät). Esim. Google Formsin käyttö on kielletty. HUOM! Muista aina poistaa kyselyvastaukset ohjelmistoista käsittelyn päätyttyä.

Lisätietoa tunnisteellisuudesta: milloin henkilö on tunnistettavissa? Muista, että tunnistaminen voi tapahtua yhdistelemällä tietoa eri lähteistä.

  • Jos tutkittavasta kerrotaan kotipaikkakunta ja ammatti, ja kyseessä on pieni paikkakunta tai harvinainen ammatti, tiedot saattavat riittää henkilön tunnistamiseen.
  • Esimerkiksi presidentti on helposti tunnistettavissa, koska presidenttiys on asema, joka on vain yhdellä henkilöllä kerrallaan. Presidenttiäkin voisi kuitenkin haastatella, kunhan hänelle kerrotaan, että hän on tunnistettavissa.
  • Henkilötiedot luokitellaan suoriin tunnisteisiin, vahvoihin epäsuoriin tunnisteisiin ja epäsuoriin tunnisteisiin.
    • Suorat tunnisteet, kuten nimi, ovat ilmiselvästi henkilötietoja, mutta henkilötietoja ovat myös muut henkilöön liittyvät tiedot, ominaisuudet, tekijät, toiminta ja käyttäytyminen.
  • Lisätietoina voit katsoa Tietoarkiston henkilötietojen tunnisteellisuutta ja anonymisointia koskevat ohjeet.

Sosiaalisen median aineistot

Sosiaalisen median aineistot sisältävät usein sekä tietosuoja-, sopimusoikeus- ja tekijänoikeuskysymyksiä.

Vinkki: Suomi24-keskustelupalstan kirjoitukset ovat saatavilla Kielipankin kautta. Kielipankki on arkisto, jossa säilytetään erilaisia kieliaineistoja.

Sosiaalisen median aineistoihin, kuten Instagram tai keskustelupalstat, liittyy erilaisia haasteita. Usein ne ovat kuitenkin myös mielenkiintoisia tutkimuksen kohteita. Muista, että tutkittavilla on aina oikeus tietää olevansa tutkimuksen kohteena. Sinun pitää siis pyrkiä kertomaan henkilötietojen käsittelystä silloinkin, kun aineisto on peräisin sosiaalisesta mediasta. Vaikka jokin asia on julkaisesti internetissä, siihen voi silti liittyä eettisiä haasteita, kun kyse on tutkimusdatasta.

  • Onko tutkittavia mahdollista informoida? Jos et pysty olemaan henkilökohtaisesti yhteydessä tutkittaviin
    • Laita tietosuojailmoitus julkisesti saataville. Esimerkiksi jos tutkit jonkin julkisen some-kanavan kommentteja, linkitä tietosuojailmoitus kommentteihin.
      • Eli tietosuojailmoitus julkaistaan, jos sen toimittaminen tutkittaville aiheuttaisi kohtuutonta vaivaa. Jokaisella on käytössä henkilökohtainen jyu-verkkosivu, ja yliopiston SharePoint, joista jompaa kumpaa voi käyttää tässä apuna.

Eettiset kysymykset:

  • Pohdi millaisia riskejä tai haittoja henkilötietojen käsittelystä voi koitua tutkittaville? Liittyykö aineiston käyttöön eettisiä ongelmia? Opinnäytteessä ei yleensä lähdetä tutkimaan esimerkiksi suljettuja ryhmiä eettisten haasteiden vuoksi.
    • Sosiaalisen median käyttö tutkimusaineistona on jo itsessään eettinen haaste, sillä someen tuotettuja sisältöjä ei ole tarkoitettu tutkimuskäyttöön.
    • Voiko tutkittaville koitua harmia siitä, että heidän somepostauksiaan tutkitaan ja niitä nostetaan esille opinnäytteessä ja näin tuodaan uuden yleisön tietoon? Harkitse tarkkaan, voitko käyttää suoria lainauksia, sillä postaus on silloin helposti löydettävissä googlettamalla.
    • Pohdi, miten arkaluontoisesta asiasta on kyse. Esimerkkejä erityisen arkaluontoisista aiheista: rikostuomiot, huumeiden käyttö, rahaongelmat, mielenterveysongelmat, kontroversiaalit poliittiset mielipiteet ja aktivismi. Millaista harmia tai vahinkoa tutkimuksen kohteena oleville voisi tällöin koitua siitä, että he ovat tutkimuksen kohteena? Tällaisten someaiheiden välttäminen on suositeltavaa, sillä tutkimukseen voisi silloin liittyä niin isoja eettisiä haasteita, ettei niitä pystytä ratkaisemaan opinnäytteen puitteissa.
    • Älä tutki suljettuja ryhmiä, joihin pitää pyytää pääsy, sillä se olisi eettisesti erittäin haastavaa. Jos kyseessä on sen sijaan esimerkiksi Facebookin ryhmä, joka on avoin niin, että ilman kirjautumista kuka tahansa pystyy lukemaan sisältöä, voi ajatella, että ryhmää olisi mahdollista tutkia. Pohdi silti eettiset haasteet ja esimerkiksi tutkittavien tiedottamiseen liittyvät kysymykset.
    • Eettisistä kysymyksistä someaineistojen osalta on kirjoitettu esimerkiksi EU:n ohjeessa Ethics in Social Sciences and Humanities

Esimerkkejä

1) Tutkin videoita eräällä YouTube-kanavalla. Videoita suojaa tekijänoikeus. Mitä tämä tarkoittaa aineistoni kannalta?

Voit viitata videoihin, kuten viittaisit tekstiin tai kuvaan.
Kuvakaappaukset: yleensä voit ottaa kuvakaappauksia, sillä niitä voi pitää kuvasitaattina. Jos käytät kuvaa opinnäytteessä, kuvan pitää liittyä olennaisella tavalla tekstiin, eli se ei saa olla ns. kuvituskuva, vaan osa analyysiä tai tulkinnan kannalta keskeinen osa tekstiä.

2) YouTuben tämänhetkiset käyttösäännöt kieltävät esimerkiksi videoiden lataamisen omalle koneelle. Mitä tämä tarkoittaa aineistoni kannalta?

Et voi tallentaa aineistoa itsellesi. Aineistosi on olemassa vain YouTubessa, ja jos videoiden tekijä jostain syytä poistaisi videot, menettäisit aineistosi. Jos yksittäinen video poistettaisiin, aineisto ei enää olisi eheä. Tämä ei sinänsä estä tutkimuksen tekemistä, mutta tästä riskistä on hyvä olla tietoinen. Toistettavuus on osa tieteellisen tutkimuksen olemusta: tieteellisen tutkimuksen pitää olla toistettavissa, eikä se onnistu, jos aineistoa ei enää ole olemassa sellaisenaan.

3) Tutkin kommentteja Instagramissa. Kommentit ovat avoimen Instagram-tilin kommentteja, joita pystyy lukemaan kirjautumatta. Osa ihmisistä esiintyy omalla nimellään, osa nimimerkillä. Käsittelenkö aineistossani henkilötietoja?

Jos tili on avoin niin, että kuka tahansa voi lukea kommentit ilman kirjautumista Instagramiin, voi ajatella, että kommentoijat ovat itse julkaisseet omat henkilötietonsa. Kommenttien kirjoittajille on kuitenkin oikeus tietää, että he ovat tutkimuksen kohteena. Jos kirjoittajien henkilökohtainen informointi on mahdotonta, henkilötietojen käsittelystä tulee tiedottaa muulla tavoin. Laita tietosuojailmoitus julkisesti saataville ja linkitä se tutkimaasi kommenttiketjuun.

Et välttämättä voi tallentaa aineistoa itsellesi. Muista riskit: kommentit tai kuva saatetaan poistaa palvelusta.

Monet esimerkeistä liittyvät kysymykseen siitä, mikä on julkista. Harkitse tapauskohtaisesti ja pohdi eettisyyden näkökulmasta. Kaikki internetistä löytyvä materiaali ei ole julkista.

  • Esimerkiksi X:n (ent. Twitterin) tviitit ovat lähtökohtaisesti julkisia. Voit ottaa suoran lainauksen tällaisesta viestistä. Tällöin mainitaan tekijä samalla tavalla kuin tekstisitaatissa.
  • Facebookin ja Instagramin osalta määrittely on erityisen haastavaa usein muuttuvien palvelun käyttöehtojen vuoksi.
  • Tarkista palvelun käyttöehdot (terms of service). Käyttöehdot saattavat muuttua, joten tarkista aina uusin versio. Mitä käyttöehdoissa sanotaan esimerkiksi tietojen tallentamisesta, sisällön julkisuudesta, sisällön jakamisesta ja tekijänoikeuksista.

Muut arkaluontoiset tai salassapidettävät asiat

Arkaluontoista ja salassapidettävää aineistoa voivat olla henkilötietojen lisäksi esimerkiksi

  • yrityssalaisuudet,
  • tiedot uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista,
  • kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot,
  • rikostuomiot jne.

Huomaa, että opinnäytteessä ei kannata käsitellä erittäin arkaluontoisia tietoja, kuten edellä mainittu “kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot”. Opinnäyte on julkinen asiakirja. Joskus opiskelijaa kiinnostava aihe voi olla opinnäytetyöhön liian eettisesti haastava. Kyse ei välttämättä ole opiskelijan taidoista, vaan siitä, mihin opinnäytetyön puitteissa on mahdollista ryhtyä.