Johdanto


Löydät tältä sivulta vastaukset aineistonhallintasuunnitelman tehtäviin: 


1) Tutustu Hyvä tieteellinen käytäntö- eli HTK-sivuun. Mitkä HTK-lähtökohdista liittyvät sinun tutkimusaineistoosi? Perustele!

2) Miten ajattelet FAIR-periaatteiden vahvistavan vastuullisen tieteen ja tutkimuksen päämääriä?

3) Kuvaile, mitä eroa on tutkimussuunnitelmalla ja aineistonhallintasuunnitelmalla? Miksi aineistonhallintasuunnitelma kannattaa tehdä?


Tutkimusaineisto osana tutkimusta

  • Tutkimusaineisto eli tutkimusdata tarkoittaa kaikkea tutkimuksessa tuotettua ja käytettyä aineistoa. Tyypillisiä aineistoja ovat esimerkiksi haastatteluaineistot ja kyselydata
  • Tutkimustulokset perustuvat tutkimusaineistoon, mutta myös aineiston syntyminen itsessään voi olla tutkimuksen merkittävä tulos.
  • Huomaa, että tutkimusaineisto on eri asia kuin tutkimuskirjallisuus ja lähteet. Esimerkiksi tutkimusartikkelit aiheestasi ovat lähteitä, eivät tutkimusaineistoa.

Tutkimusaineisto on keskeinen osa tutkimusta; se kerätään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tutkimusasetelma määrittää, milaista aineistoa kerätään ja minkä tyyppisiä (määrällinen, laadullinen) aineistoja tuotetaan. Toisaalta aineistoa läpikäydessä saatetaan löytää uusia näkökulmia tai aineistosta nousee jotain yllättävää, jolloin alkuperäisiä tutkimuskysymyksiä saatetaan haluta muokata. 

Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset

  • kyselyt,
  • haastattelut,
  • havainnointi,
  • asiakas- tai asiointitilanteiden tallenteet,
  • viralliset dokumentit,
  • arkistoaineistot,
  • tilastotieto,
  • verkkosivustot,
  • kuvat ja videot,
  • keskustelupalstojen kirjoitukset,
  • laboratorionäytteet,
  • mittaustulokset,
  • fyysiset näytteet,
  • lääketieteelliset kuvantamiset sekä
  • eri tieteenalojen mallinnukset, simulaatiot ja kokeet sekä koodi.

Aineiston keräämisestä syntyneen ns. raakadatan pohjalta on myös tavallista tuottaa uusia aineiston osia, kuten visualisointeja, taulukointeja, luokitteluja tai tietokantoja.

Aineistonhallinta on osa tutkimuksen suunnittelua

  • Aineistonhallinta on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. 
  • Sen tarkoituksena on varmistaa, että tutkimusaineistossakin noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä eikä aineisto ei vaarannu missään vaiheessa.
  • Aineistonhallinta auttaa huomioimaan eettisiä, käytännöllisiä ja laillisia kysymyksiä, kuten henkilötietoasiat.
  • Samalla pohditaan, onko aineiston avaaminen ja jatkokäyttö mahdollista. 

Aineistonhallinnan apuna on aineistonhallintasuunnitelma, joka täydentää tutkimussuunnitelmaa. 

Kun keräät oman tutkimusaineiston, varaa riittävästi aikaa aineistonhallintasuunnitelmasi huolelliseen tekemiseen ennen itse tehtävään ryhtymistä. Aineistonhallintasuunnitelma on yhdenlainen tsekkauslista ja suunnittelutyökalu, joka auttaa sinua huomioimaan tarvittavat asiat. Sen huolellinen laatiminen mahdollistaa tutkimusaineiston keruuseen, käsittelyyn, säilyttämiseen ja mahdolliseen avaamiseen ja arkistointiin liittyvien kysymysten hallitun ratkaisemisen. Tee suunnittelutyötä yhdessä ohjaajasi kanssa osana muuta tutkimussuunnitelmatyötä.

Tutkimusmaailmassa aineistonhallintasuunnitelma on yhä useammin tutkimusrahoituksen ehto.

Katso video aineistonhallinnasta historian tieteenalan näkökulmasta.

Hyvä tieteellinen käytäntö

  • Vastuullinen tiede ja tutkimus on eettisesti kestävää ja mahdollisimman avointa.
  • Tutkimuksen katsotaan olevan luotettavaa vain, jos se on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (HTK).
    • Hyvä tieteellinen käytäntö on eettinen ohjeistus, jonka vahvuus perustuu siihen, että tutkimusyhteisö on sitoutunut noudattamaan sitä.
    • Lainsäädäntö asettaa HTK:n reunaehdot.

Kun tutkimus on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla, sen voidaan katsoa olevan eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tuloksia voidaan pitää uskottavina. Tutkimuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kuuluvat näihin ohjenuoriin: jotta tutkimusta voidaan arvioida, täytyy tietää, miten tutkimus on tehty. Kerro siis opinnäytteessäsi selkeästi, mitä tutkimusmenetelmää olet käyttänyt, miten olet kerännyt tutkimusaineiston ja miten olet analysoinut sen.

Voit myös palauttaa mieleesi Kirjastotuutorista, mitä hyvällä tieteellisellä käytännöllä tarkoitetaan tutkimuskirjallisuuden käytön ja viittaamisen osalta.

HTK-ohjeen on laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhdessä tiedeyhteisön kanssa.

Lähde: vastuullinentiede.fi

Tieteen tunnusmerkit

Sekä tutkimuskirjallisuuden (tutkimuksen teoreettinen pohjan) että tutkimusaineistojen (kerätyn tutkimusdatan) tulee noudattaa tieteellisen tiedon tuottamisen tapaa ja täyttää sen tunnusmerkit, jotka tiivistettynä ovat:

  • Perusteltavuus
    • Väitteet tulee perustella tieteellisten menetelmien avulla.
  • Julkisuus ja yhteisesti rakentaminen ja sopiminen (intersubjektiivisuus)
    • Väitteiden perusteluineen tulee olla julkisia.
    • Tieteen tulee olla avointa kaikille.
    • Tieteellinen tieto tulee esittää ymmärrettävällä kielellä.
  • Kriittisyys, itsensä korjaavuus, autonomisuus
    • Tutkijan on tarkasteltava totuuksina esitettyjä väitteitä huolellisesti (kriittisyys).
    • Tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustaviksi ja ehdollisiksi (itsensä korjaavuus).
    • Tulosten korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia (autonomisuus).
  • Edistyvyys
    • Tieteen viemistä tieteellisen toiminnan avulla kohti totuutta
    • Tiedeyhteydessä vallitsee erilaisia normeja, joita kunnioitetaan tutkimusyhteisössä

Lähde: Niiniluoto Ilkka, "Tieteen tuntomerkit". Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Otava. Helsinki 1984, 21-30.

Yksi tieteen tunnusmerkeistä on avoimuus. Katso video tieteen avoimuuden hyödyistä ja haasteista. Vastuullisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluu, että tutkimus on "niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä".

FAIR-periaatteet

Tutkimusaineistojen osalta vastuullisen tieteen periaatteista huolehditaan noudattamalla mahdollisimman hyvin FAIR-periaatteita. FAIR-lyhenne tulee sanoista Findable, Accessible, Interoperable ja Re-usable eli suomeksi

  • Löydettävä
  • Saavutettava (=saatavilla oleva)
  • Yhteentoimiva
  • Uudelleenkäytettävä

Tarkemmin avattuna nämä tarkoittavat:

Findable, Löydettävä

  • Aineisto tai sen kattavat metatiedot (kuvailutiedot) ovat avoimesti saatavilla.
    • Metatiedot voidaan julkaista hakupalvelussa, jossa niille annetaan pysyvä tunniste.
  • Myös varsinainen aineisto voidaan julkaista tapauskohtaisesti harkiten. 
  • Metatieto (metadata) tarkoittaa kuvailevaa tietoa tiedosta, tässä tapauksessa tietoa tutkimusaineistostasi, esimerkiksi milloin ja miten aineisto on kerätty. Metatiedoista lisää myöhemmin.

Accessible, Saavutettava

  • Tutkimusaineisto tai vähintään sen metatiedot ovat saavutettavissa. Saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metatiedot on julkaistu arkistossa, jonka kautta aineistoa voi pyytää käyttöön.

Interoperable, Yhteentoimiva

  • Tutkimusaineisto on koottu ja dokumentoitu tavoilla, jotka noudattavat muotovaatimuksia (määrämuotoisuus) sekä ovat ymmärrettäviä ja mahdollistavat aineiston käytön myös muissa yhteyksissä. Tämä viittaa yleensä tiedostojen tai datan luettavuuteen erilaisilla ohjelmilla.

Re-usable, Uudelleenkäytettävä

  • Tutkimusaineistolla on selkeä käytön mahdollistava lisenssi, aineisto on kuvailtu kattavasti ja aineisto täyttää tiedeyhteisön laatuvaatimukset.

 

Tiedosta ja käytä mahdollisuuksien mukaan

  • FAIR-periaatteiden noudattamisessa kannattaa pyrkiä niin pitkälle kuin mahdollista, mutta myös tiedostaa, että ne ovat ideaali.
  • Aineisto voi täyttää periaatteista vain osan ja olla silti arvokasta.
  • Perusopintovaiheessa FAIR-ohjeistus kannattaa tiedostaa, vaikka niitä ei olisi mahdollista noudattaa kuin osittain. 

Osa periaatteista voi olla aineistosta riippuen haastavia. Erityisesti yhteentoimivuus-osassa painotetaan vahvasti koneluettavuutta, joka kaikilla aineistotyypeillä ei kerta kaikkiaan ole vielä mahdollista. Tutkijan (ja opiskelijan) vastuulla on keskittyä ensisijaisesti aineiston kokoamiseen mahdollisimman järjestelmällisesti ja dokumentoidusti.


Löydettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviin metatietoihin, säilytykseen ja julkaisemiseen saa apua Avoimen tiedon keskuksesta.

FAIR-periaatteet mainitaan usein avoimen tieteen ja aineistojen avaamisen yhteydessä. On totta, että FAIR-periaatteet mahdollistavat aineiston avaamisen, mutta ne eivät ole vain tätä varten. FAIR-periaatteet ja hyvät aineistonhallinnan käytänteet ovat osa hyvää tieteen tekemistä ja niiden noudattaminen tekee aineistoista sekä tehdystä tieteestä parempaa – se on toistettavampaa, verifioidumpaa, jäsennellympää ja helpommin raportoitavissa.

Halutessasi voit tutustua FAIR-periaatteisiin tarkemmin ja katsoa lyhyen videon

Aineistonhallintasuunnitelma 

Aineistonhallinta on osa tutkimusosaamista. Vaikka aineistonhallintasuunnitelma ei olisi sinulle pakollinen, se kannattaa tehdä, koska näin varmistat, että aineisto tulee kootuksi kunnolla. Samalla kerrot tiedeyhteisölle, miten olet huomioinut edellä kuvattujen FAIR-periaatteiden toteutumisen oman tutkimusaineistosi osalta. 

Aineistonhallintasuunnitelmassa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin:

  • Aineiston yleiskuvaus ja laadun varmistaminen:
    • Millaiseen aineistoon tutkimuksesi perustuu? Millaista aineistoa keräät, tuotat tai käytät uudelleen? Miten varmistat aineistosi yhtenäisyyden ja laadun?
  • Aineistoon liittyvät oikeudet:
    • Onko tarvetta tehdä sopimuksia aineiston käytöstä, esimerkiksi jos saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston? Liittyykö aineistoon tekijänoikeuksia?
  • Henkilötiedot:
    • Mitä henkilötietoja käsittelet ja mitä henkilötietoja käsitellessä täytyy huomioida? Mitä muita eettisiä seikkoja aineistosi hallintaan sisältyy?
  • Dokumentointi ja metatiedot:
    • Miten dokumentoit ja kuvailet aineistosi niin, että se on muille ymmärrettävässä muodossa, ja aineiston käsittely on systemaattista ja sujuvaa?
  • Aineiston tallentaminen ja varmuuskopiointi:
    • Missä aineistoa säilytetään, ja miten varmuuskopioit sen opinnäyteprosessisi aikana? Kuinka suojattu aineistosi on?
  • Aineiston avaaminen, arkistointi tai hävittäminen:
    • Mikä osa aineistostasi voidaan avata ja arkistoida jatkokäyttöä varten? Miten aineisto hävitetään tietoturvallisesti?

Aineistonhallintasuunnitelmasta on useita malleja ja pohjia.

  • Valtakunnallinen tutkimusaineistoja arkistoiva ja välittävä Tietoarkisto on koonnut Aineistonhallinnan käsikirjan asioista, joihin aineistonhallintasuunnitelmassa tulisi vastata.
  • Tällä kurssilla laadit suunnitelman esimerkkien ja opiskelijoiden kanssa toteutettujen videoiden avulla.
    • Kurssin materiaalit ja aineistonhallintasuunnitelma pohjautuvat monelta osin Tietoarkiston sivustoon. Suunnitelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian ohjeistukset, jotka koskevat Akatemian rahoittamia tutkijoita.

Kun käsittelet aineistoasi, muista dokumentoida ja varmuuskopioida! Pidä kirjaa siitä, mitä olet tekemässä, missä tiedot ovat tallessa ja mitä olet sopinut tutkittavien tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikkia näitä asioita ei kirjata aineistonhallintasuunnitelmaan, mutta pidä tiedot tallessa, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata jälkeenpäin.

Entä jos käyttäisin valmista aineistoa?

  • Opiskelijan ja tutkijan on mahdollista käyttää myös aiemmin kerättyjä aineistoja.
  • Valmiit aineistot ovat aiempaa tutkimusta varten kerättyjä aineistoja, jotka on avattu muiden käyttöön. Ne voivat esimerkiksi antaa sinulle pääsyn sellaiseen dataan, jota olisi mahdotonta itse kerätä yhden opinnäytteen puitteissa (esim. useamman vuoden aikana toteutettu pitkittäistutkimus varhaiskasvatuksessa).

Aineistot löytyvät data-arkistoista. Aineistoja arkistoidaan moniin eri paikkoihin, kuten

  • Tietoarkisto
  • Kielipankki
  • Eri yliopistojen julkaisuarkistot
    • JYX-julkaisuarkisto on meidän yliopiston oma arkisto. Voit selailla JYXissä olevia tutkimusaineistoja. Osa aineistoista on vapaasti saatavilla JYXissä. Joistain aineistoista on mahdollista nähdä vain kuvailutiedot, joissa kerrotaan aineistosta. 
  • Zenodo

Opiskelija voi myös saada käyttöönsä

  • Meneillään olevan tutkimushankkeen aineistoa tai osallistua tutkimushankkeen aineiston tuottamiseen
  • Osan omalla laitoksella aiemmin tuotetusta aineistosta 

HUOM. Vaikka sinulla olisi käytössäsi valmis aineisto, aineistonhallinnan suunnittelu on silti tärkeää.

Monet aineistonhallintasuunnitelmassa huomioon otettavat asiat koskevat ennen kaikkea uuden aineiston keruuta. Arkistoidun tutkimusaineiston jatkokäyttö onkin sikäli helpompaa, että useimmat aineistonhallinnan kysymyksistä on ratkaistu jo tutkimusaineistoa kerättäessä ja arkistoitaessa. Tällöin aineistonhallintasuunnitelman laatiminen vaatii vähemmän vaivaa. Toisaalta valmiiseen aineistoon tutustuminen vie aikaa. Lue kokemuksista: Arkistoitu aineisto sopii sekä määrälliseen että laadulliseen opinnäytetyöhön.

Aineistojen avoimuus on osa tieteen avoimuutta. Usein tutkimushankkeen aineiston pohjalta pystytään hyvin tekemään useita eri tutkimuksia eri näkökulmista, joten tilanteen salliessa on järkevää antaa aineisto jatkokäyttöön tai ottaa opiskelijoita mukaan hyödyntämään aiemmin kerättyä aineistoa. 

Opinnäytetyön aiheen valinnasta

  • Kandi- tai gradutyössä ei kannata käsitellä aineistoa, jonka kerääminen tai julkaiseminen voisi saattaa opinnäytteentekijän tai tutkittavat vaaraan tai johon liittyy kohtuuttomia riskejä. Esimerkkinä tästä voisi olla haastatteluaineisto, jota kerätään sota-alueella.
  • Opiskelijan on myös syytä harkita, onko aineisto esimerkiksi eettisesti niin vaativa, että eettisiä kysymyksiä ei pystyttäisi ratkaisemaan opinnäytteen puitteissa. 

Katso video, jolla kerrotaan gradun aiheen ja tutkimusmenetelmien valinnasta.

 

Lähteet