Johdanto

Löydät tältä sivulta vastaukset aineistonhallintasuunnitelman tehtäviin: 

1) Tutustu Hyvä tieteellinen käytäntö eli HTK-sivuun. Mitkä HTK-lähtökohdista liittyvät sinun tutkimusaineistoosi? Perustele!

2) Kuvaile, mitä eroa on tutkimussuunnitelmalla ja aineistonhallintasuunnitelmalla? Miksi aineistonhallintasuunnitelma kannattaa tehdä?

---

Tutkimusaineisto osana tutkimusta

Tutkimusaineisto tai tutkimusdata tarkoittaa kaikkea tutkimuksessa tuotettua ja käytettyä aineistoa.

• Tyypillisiä aineistoja ovat esimerkiksi haastattelut ja kyselyt. 
• Tutkimustulokset perustuvat tutkimusaineistoon, mutta myös aineiston syntyminen itsessään voi olla tutkimuksen merkittävä tulos.

Tutkimusaineisto on keskeinen osa tutkimusta; se kerätään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tutkimusasetelma määrittää, milaista aineistoa kerätään ja minkä tyyppisiä (määrällinen, laadullinen) aineistoja tuotetaan. Toisaalta aineistoa läpikäydessä saatetaan löytää uusia näkökulmia tai aineistosta nousee jotain yllättävää, jolloin alkuperäisiä tutkimuskysymyksiä saatetaan haluta muokata. 

Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset

• kyselyt,
• haastattelut,
• havainnointi,
• asiakas- tai asiointitilanteiden tallenteet,
• viralliset dokumentit,
• arkistoaineistot,
• tilastot,
• kuvat ja videot,
• keskustelupalstat,
• laboratorionäytteet,
• mittaustulokset,
• lääketieteelliset kuvantamiset sekä
• eri tieteenalojen mallinnukset, simulaatiot ja kokeet sekä koodi.

Aineiston keräämisestä syntyneen ns. raakadatan pohjalta on myös tavallista tuottaa uusia aineiston osia, kuten visualisointeja, taulukointeja, luokitteluja tai tietokantoja.

• Huomaa, että tutkimusaineisto on eri asia kuin tutkimuskirjallisuus/lähteet. Esimerkiksi tutkimusartikkelit aiheestasi ovat yleensä lähteitä, eivät tutkimusaineistoa.
• Jos opinnäytteesi on kirjallisuuskatsaus, tällöin tutkimuskirjallisuus on aineistosi (tyypillisesti vertaisarvioidut artikkelit).

Aineistonhallinta on osa tutkimuksen suunnittelua

Aineistonhallinta on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. 

• Aineistonhallinta auttaa huomioimaan eettisiä, käytännöllisiä ja laillisia kysymyksiä, kuten henkilötietoasiat.
• Sen tarkoituksena on varmistaa, että tutkimusaineistossakin noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä eikä aineisto vaarannu missään vaiheessa.
• Samalla pohditaan, onko aineiston avaaminen ja jatkokäyttö mahdollista. 

Aineistonhallinnan apuna on aineistonhallintasuunnitelma, joka täydentää tutkimussuunnitelmaa. 

Kun keräät oman tutkimusaineiston, varaa riittävästi aikaa aineistonhallintasuunnitelmasi tekemiseen ennen aineiston keräämistä. Aineistonhallintasuunnitelma on yhdenlainen tsekkauslista ja suunnittelutyökalu, joka auttaa sinua huomioimaan tarvittavat asiat. Sen huolellinen laatiminen mahdollistaa tutkimusaineiston keruuseen, käsittelyyn, säilyttämiseen ja mahdolliseen avaamiseen liittyvien kysymysten hallitun ratkaisemisen. Tee suunnittelutyötä yhdessä ohjaajasi kanssa osana muuta tutkimussuunnitelmatyötä.

Vaikka aineistonhallintasuunnitelma ei olisi sinulle pakollinen, se kannattaa tehdä, koska näin varmistat, että aineisto tulee kootuksi kunnolla. Samalla kerrot, miten olet huomioinut hyvät tieteelliset käytänteet.

Aineistonhallintasuunnitelmassa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin:

• Aineiston yleiskuvaus ja laadun varmistaminen:
  • Millaiseen aineistoon tutkimuksesi perustuu? Millaista aineistoa keräät, tuotat tai käytät uudelleen? Miten varmistat aineistosi yhtenäisyyden ja laadun?
• Aineistoon liittyvät oikeudet:
  • Onko tarvetta tehdä sopimuksia aineiston käytöstä, esimerkiksi jos saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston? Liittyykö aineistoon tekijänoikeuksia?
• Henkilötiedot:
  • Mitä henkilötietoja käsittelet ja mitä henkilötietoja käsitellessä täytyy huomioida? Mitä muita eettisiä seikkoja aineistosi hallintaan sisältyy?
• Dokumentointi ja metatiedot:
  • Miten dokumentoit ja kuvailet aineistosi niin, että se on muille ymmärrettävässä muodossa, ja aineiston käsittely on systemaattista ja sujuvaa?
• Aineiston tallentaminen ja varmuuskopiointi:
  • Missä aineistoa säilytetään, ja miten varmuuskopioit sen opinnäyteprosessisi aikana? Kuinka suojattu aineistosi on ja mitä ohjelmia ja laitteita on turvallista käyttää?
• Aineiston avaaminen, arkistointi tai hävittäminen:
  • Mikä osa aineistostasi voidaan avata ja arkistoida jatkokäyttöä varten? Miten aineisto hävitetään tietoturvallisesti?

Tutkimusmaailmassa aineistonhallintasuunnitelma on usein tutkimusrahoituksen ehto.

Kun käsittelet aineistoasi, muista dokumentoida ja varmuuskopioida! Pidä kirjaa siitä, mitä olet tekemässä ja mitä olet sopinut tutkittavien tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Pidä tiedot tallessa, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata jälkeenpäin.

Katso video aineistonhallinnasta historian tieteenalan näkökulmasta.

Hyvä tieteellinen käytäntö

Vastuullinen tiede ja tutkimus on eettisesti kestävää ja mahdollisimman avointa. Tutkimuksen katsotaan olevan luotettavaa vain, jos se on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (HTK).

• Hyvä tieteellinen käytäntö on eettinen ohjeistus, jonka vahvuus perustuu siihen, että tutkimusyhteisö on sitoutunut noudattamaan sitä.
• Lainsäädäntö asettaa HTK:n reunaehdot.

Kun tutkimus on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla, sen voidaan katsoa olevan eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tuloksia voidaan pitää uskottavina. HTK-ohjeen on laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhdessä tiedeyhteisön kanssa.

Tutkimuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kuuluvat näihin ohjenuoriin: jotta tutkimusta voidaan arvioida, täytyy tietää, miten tutkimus on tehty. Kerro siis opinnäytteessäsi selkeästi, mitä tutkimusmenetelmää olet käyttänyt, miten olet kerännyt tutkimusaineiston ja miten olet analysoinut sen.

Katso video tieteen avoimuuden hyödyistä ja haasteista. Vastuullisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluu, että tutkimus on "niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä". Kaikkea ei voida avata esimerkiksi aineiston sisältämien henkilötietojen takia.

Voit myös palauttaa mieleesi Kirjastotuutorista, mitä hyvällä tieteellisellä käytännöllä tarkoitetaan tutkimuskirjallisuuden käytön ja viittaamisen osalta.

Lähde: vastuullinentiede.fi

Tieteen tunnusmerkit

Sekä tutkimuskirjallisuuden (tutkimuksen teoreettinen pohjan) että tutkimusaineistojen (kerätyn tutkimusdatan) tulee noudattaa tieteellisen tiedon tuottamisen tapaa ja täyttää sen tunnusmerkit, jotka tiivistettynä ovat:

• Perusteltavuus
  • Väitteet tulee perustella tieteellisten menetelmien avulla.
• Julkisuus ja yhteisesti rakentaminen ja sopiminen (intersubjektiivisuus)
  • Väitteiden perusteluineen tulee olla julkisia.
  • Tieteen tulee olla avointa kaikille.
  • Tieteellinen tieto tulee esittää ymmärrettävällä kielellä.
• Kriittisyys, itsensä korjaavuus, autonomisuus
  • Tutkijan on tarkasteltava totuuksina esitettyjä väitteitä huolellisesti (kriittisyys).
  • Tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustaviksi ja ehdollisiksi (itsensä korjaavuus).
  • Tulosten korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia (autonomisuus).
• Edistyvyys
  • Tieteen viemistä tieteellisen toiminnan avulla kohti totuutta
  • Tiedeyhteydessä vallitsee erilaisia normeja, joita kunnioitetaan tutkimusyhteisössä

Lähde: Niiniluoto Ilkka, "Tieteen tuntomerkit". Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Otava. Helsinki 1984, 21-30.

Entä jos käyttäisin valmista aineistoa?

Opiskelijan ja tutkijan on mahdollista käyttää myös aiemmin kerättyjä aineistoja sen sijaan, että aineisto kerättäisiin itse.

• Valmiit aineistot ovat aiempaa tutkimusta varten kerättyjä aineistoja, jotka on avattu muiden käyttöön.
• Ne voivat antaa sinulle pääsyn sellaiseen dataan, jota olisi mahdotonta kerätä yhden opinnäytteen puitteissa (esim. useamman vuoden aikana toteutettu pitkittäistutkimus varhaiskasvatuksessa).

Aineistot löytyvät data-arkistoista ja niitä voi etsiä Etsin-palvelusta

• Etsin etsin.fairdata.fi/

Aineistoja arkistoidaan moniin eri paikkoihin, kuten

• Tietoarkisto
• Kielipankki
• Eri yliopistojen julkaisuarkistot
  • JYX-julkaisuarkisto on meidän yliopiston oma arkisto. Voit selailla JYXissä olevia tutkimusaineistoja. Osa aineistoista on vapaasti saatavilla JYXissä. Joistain aineistoista on mahdollista nähdä vain kuvailutiedot, joissa kerrotaan aineistosta. 
• Avoindata.fi
  • Erityisesti virastojen, kuntien ja muiden julkisen hallinnon organisaatioiden tuottamaa dataa
• Zenodo

Opiskelija voi myös saada käyttöönsä

• Meneillään olevan tutkimushankkeen aineistoa tai osallistua tutkimushankkeen aineiston tuottamiseen
• Osan omalla laitoksella aiemmin tuotetusta aineistosta 
  
  

Vaikka sinulla olisi käytössäsi valmis aineisto, aineistonhallinnan suunnittelu on silti tärkeää.

Monet aineistonhallintasuunnitelman asiat koskevat ennen kaikkea uuden aineiston keruuta. Arkistoidun aineiston jatkokäyttö onkin sikäli helpompaa, että useimmat aineistonhallinnan kysymyksistä on ratkaistu jo tutkimusaineistoa kerättäessä ja arkistoitaessa. Toisaalta valmiiseen aineistoon tutustuminen vie aikaa. Lue kokemuksista: Arkistoitu aineisto sopii sekä määrälliseen että laadulliseen opinnäytetyöhön.

Aineistojen avoimuus on osa tieteen avoimuutta. Usein tutkimushankkeen aineiston pohjalta pystytään hyvin tekemään useita eri tutkimuksia eri näkökulmista. Tilanteen salliessa on järkevää antaa aineisto jatkokäyttöön tai päästä opiskelijana hyödyntämään aiemmin kerättyä aineistoa. 

FAIR-periaatteet

Tutkimusaineistojen osalta vastuullisen tieteen periaatteista huolehditaan noudattamalla mahdollisimman hyvin FAIR-periaatteita. FAIR-lyhenne tulee sanoista Findable, Accessible, Interoperable ja Re-usable eli suomeksi

• Löydettävä
• Saavutettava (saatavilla oleva)
• Yhteentoimiva
• Uudelleenkäytettävä

Tarkemmin avattuna nämä tarkoittavat:

Findable, Löydettävä

• Aineisto tai sen kuvailutiedot ovat avoimesti saatavilla.
  
  • Kuvailutiedot (metatiedot, metadata) tarkoittaa tietoa tutkimusaineistostasi, esimerkiksi milloin ja miten aineisto on kerätty. Metatiedoista lisää myöhemmin.

Accessible, Saavutettava

• Tutkimusaineisto tai vähintään sen metatiedot ovat saavutettavissa. Saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metatiedot on julkaistu arkistossa, jonka kautta aineistoa voi pyytää käyttöön.

Interoperable, Yhteentoimiva

• Tutkimusaineisto on koottu ja dokumentoitu tavoilla, jotka noudattavat muotovaatimuksia (määrämuotoisuus) ja mahdollistavat aineiston käytön myös muissa yhteyksissä. Tämä viittaa yleensä tiedostojen tai datan luettavuuteen erilaisilla ohjelmilla (koneluettavuus).

Re-usable, Uudelleenkäytettävä

• Tutkimusaineistolla on selkeä käytön mahdollistava lisenssi, aineisto on kuvailtu kattavasti ja aineisto täyttää tiedeyhteisön laatuvaatimukset.

Tiedosta ja käytä mahdollisuuksien mukaan

• FAIR-periaatteiden noudattamisessa kannattaa pyrkiä niin pitkälle kuin mahdollista, mutta myös tiedostaa, että ne ovat ideaali. Aineisto voi täyttää periaatteista vain osan ja olla silti arvokasta.
• Perusopintovaiheessa FAIR-ohjeistus kannattaa tiedostaa, vaikka niitä ei olisi mahdollista noudattaa kuin osittain.
• Osa periaatteista voi olla aineistosta riippuen haastavia. Erityisesti yhteentoimivuus-osassa painotetaan koneluettavuutta, joka kaikilla aineistotyypeillä ei ole mahdollista.
• Tutkijan (ja opiskelijan) vastuulla on keskittyä ensisijaisesti aineiston kokoamiseen mahdollisimman järjestelmällisesti ja dokumentoidusti.

Löydettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviin metatietoihin, säilytykseen ja julkaisemiseen saa apua Avoimen tiedon keskuksesta.

FAIR-periaatteet mahdollistavat aineiston avaamisen, mutta ne eivät ole vain sitä varten. FAIR-periaatteet ja hyvät aineistonhallinnan käytänteet ovat osa hyvää tieteen tekemistä ja niiden noudattaminen tekee tutkimuksesta parempaa – se on toistettavampaa, verifioidumpaa, jäsennellympää ja helpommin raportoitavissa. Halutessasi voit tutustua FAIR-periaatteisiin tarkemmin ja katsoa lyhyen videon.

Opinnäytetyön aiheen valinnasta

Lähteet

• Miksi aineistonhallintaa ja jatkokäyttöä? (Tietoarkisto)
• Aineiston tuottaminen (Tietoarkisto)
• Aineistotyypit (Tietoarkisto)