Avoimet oppimateriaalit: ohjeet

Oppimateriaalin avaaminen

Pikaohje: näillä vinkeillä pääsee alkuun

Opettajan työkaluja JYU:ssa

• HelpJYU: Pedagogisia malleja verkko-opetuksessa (digipalvelut)
• HelpJYU: Digityökalujen käyttöohjeita opettajalle (digipalvelut)
• Uno: Kursseja verkko-osaamisesta, esim. Digityövälineet opettajille -verkkokurssi (digipalvelut)
• Oppimateriaalien tuotantoon voi käyttää myös avoimia alustoja
  • Oikeuskäytäntöjen sekä tietoturva- ja mahdolliset tietosuojakysymysten varmistaminen
  • Yhteistekeminen ja opiskelijoiden osallistaminen.

Saavutettavuus

Saavutettavuus tarkoittaa, että materiaalit ja opetukset ovat mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä. Avointen oppimateriaalien tuottamisessa saavutettavuus huomioidaan esim. tekemällä materiaalista helppokäyttöistä sekä sisällöltään selkeää ja ymmärrettävää. Saavutettavuus on myös säännelty asia, eli avointen oppimateriaalien tulee olla saavutettavia.

Lisätietoa esim.

• Saavutettavasti.fi (Celia)
• Saavutettavat asiakirjat verkossa -koulutus (Celia ja eOppiva)
• HelpJYU: Oppimateriaalin ja oppimisympäristön saavutettavuuden muistilista (digipalvelut)
• Kansallinen avointen oppimateriaalien saavutettavuusopas (tekeillä).

Tekijyys

Tiivis muistilista tekijyydestä:

• Tekijyys on aina lähtökohtaisesti tekijällä, joten hän päättää myös oppimateriaalin avaamisesta ja lisenssistä
  
  • Yhteistekijyydestä, lisensseistä yms. sopiminen etukäteen: sopimusmallipohjia voi kysyä lakipalveluista
    • Yhteistekijyys mahdollista myös opiskelijoiden kanssa. Oppijoiden osallisuus on keskeinen asia avoimessa oppimisessa
  • Erillissopimuksella tekijänoikeuksia voi tarvittaessa siirtää
• Oppimateriaalin avaaminen eri näkökulmista:
  • Tekijä päättää: miten, missä ja millä käyttöehdoilla eli lisenssillä
  • Organisaatio tukee: yhteistyö ja sopiminen
  • Opiskelija voi olla sekä oppimateriaalin tekijänä että käyttäjänä. Opiskelijoiden tulee siis osata hyödyntää esim. Creative commons -lisenssejä
• Hyödynnettyjen materiaalien tekijänoikeusluvat. Vaihtoehtoja: 
  •  Kaikki omaa materiaalia
  • Avoimella lisenssillä tehtyä materiaalia
  • Hankittu lupa avaamiseen
  • Kopiointiluvan alaisia materiaaleja ei voi avata
  • Mm. Operight-sivustolla on lisätietoa tekijänoikeuksista opetustehtävissä
  • Kopiraittilasta voi tarkistaa eri kouluasteiden käytäntöjä; tällä sivustolla viitataa yleensä korkakoulujen käytänteisiin
    • Kouluissa voidaan hyödyntää tekijänoikeuden ns. opetuspoikkeusta, mutta esim. musiikin tai elokuvan esityslupien alaista materiaalia ei voi sisällyttää avoimeen oppimateriaaliin.

Avoimet oppimateriaalit on joko vapautettu yleisesti käyttöön tai lisensioitu avoimuuden mahdollistavalla lisenssillä, jolla tekijä määrittelee oppimateriaalinsa jatkokäytön.

Avointen oppimateriaalien avaamiseen käytetään usein Creative Commons -lisenssejä. Oppimateriaalin tekijä voi itse miettiä kullekin materiaalille sopivan lisenssin. Avointen oppimateriaalien kirjastossa suositellaan käytettävän mm. CC BY 4.0- ja CC BY-SA-lisenssejä. Molemmissa lisensseissä velvoitetaan viittaamaan alkuperäiseen tekijään ja jälkimmäisessä myös jakamaan oppimateriaalin pohjalta tehtyä uutta oppimateriaalia samalla lisenssillä. On hyvä harkita, antaisiko luvan oppimateriaalin muokkaamiseen, sillä mahdollisuus materiaalin päivittämiseen lisää sen elinikää ja käytettävyyttä. Voi myös miettiä, onko aidosti tarpeen kieltää esim. kaupallinen käyttö, jolloin materiaalia ei voisi hyödyntää maksullisilla kursseilla. (Lähde: AOE-tiimi (2020) Avoimen tieteen kirjasto. Usein kysytyt kysymykset -osio. URL: https://aoe.fi/#/lisatietoa Linkki tarkistettu 30.11.2020.)

Lisätietoa eri lisensseistä ja oppimateriaalien oikeuskysymyksistä:

• Creative Commons -lisenssin valintatyökalu
  • Työkalun avulla saa materiaaliin lisättävän CC-kuvakkeen, tekstin ja linkin
• Avointen oppimateriaalien opas: Creative Commons -lisenssit
• Avointen oppimateriaalien kirjasto: Avoimet lisenssit oppimateriaalikäytössä
  • Avointen oppimateriaalien kirjasto: Mitä ovat Creative Commons -lisenssit?
• Kopiosto: Opettajan tekijänoikeus
  • Tietoa immateriaalioikeuksista
  • Lisätietoa tekijänoikeudesta
  • Opettajankoulutus: Kopiraittilan koulun tekijänoikeusopas
• Opettajan tekijänoikeus: Sopimusmallit avoimeen sisällöntuotantoon
• Tarmo Toikkanen (2020): Copyrights in Education. Avointen oppimateriaalien kirjasto. Avoin oppimateriaali, 28.1.2020
• Tarkista myös tekijänoikeusluvat, jos hyödynnät oppimateriaalissasi esim. kopiointiluvan alaisia materiaaleja
  • Mm. Operight-sivustolla lisätietoa tekijänoikeuksista opetustehtävissä.

Laadun huomioiminen

Oppimateriaalin tekijän on hyvä huomioida myös laatunäkökulma, esim.

• sisältö
• avoimet oppimis- ja opetusmenetelmät
• käytettävyys ja saavutettavuus
• löydettävyys
  • materiaali on kuvailtu eli sillä on tarvittavat metatiedot Avointen oppimateriaalien kirjastossa
• jatkokäyttö, esim. selkeä lisensiointi.

Vertaisarviointimahdollisuus:

• kollegat tukena, mentoreina, oppimateriaalin tekovaiheessa
• Avointen oppimateriaalien kirjastossa voi kirjoittaa avoimia kommentteja avattuihin oppimateriaaleihin, esim. jatkokehitysideoita.

Lisenssin valinta

• Creative Commons -lisenssin valintatyökalu
  • Creative Commons -lisenssi avaa yleensä vain tekijänoikeuden taloudellisia osia
  • Oppimateriaalissa hyödynnetyt materiaalit: onhan avaaminen sallittua?
• Avointen oppimateriaalien käyttö- ja tekijänoikeudet
• Yhteistyötä tehdessä, mm. osallistaessa opiskelijoita mukaan oppimateriaalin tekoon tai tutkimushankkeissa, tekijänoikeudet voivat kuulua monelle taholle. Tällöin kannattaa muistaa ennakkosopiminen, jolloin päätetään tekijänoikeuksista ja käytetyistä lisensseistä hyvissä ajoin ja yhdessä.

Kansalliset yleisohjeet

Avointen oppimateriaalien kansallinen opas: yleiskatsaus

Kansallisessa oppaassa käydään läpi perusasiat oppimateriaalin avaamisesta.

• Käsitteiden määrittely: avoin oppiminen, avoin oppimateriaali, avoimet oppimis- ja opetuskäytänteet
• Tekijänoikeusasioita
• CC-lisenssit avointen oppimateriaalien näkökulmasta
• Opas on tuotettu avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa osana avoimen oppimisen asiantuntijaryhmän työskentelyä. Tekijät: Aino Helariutta (Laurea) ja Terhi Kaipainen (Xamk). CC BY-SA 4.0
• Kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa kootaan myös vinkkejä materiaalien tuottamisesta.

Oppimisen avoimuuden kansallinen linjaus

• Oppimisen avoimuuden linjaus: avoimet oppimateriaalit sekä avoimet oppimis- ja opetuskäytänteet
  
  • Sisältää periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet.

Avaaminen Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe)

Tekijä avaa oppimateriaalinsa kuvailutietoineen kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa, jota ylläpitää Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC). Aoe:hen voi siis lisätä oppimateriaalinsa metatietoja, jotta ne olisivat mahdollisimman hyvin löydettävissä ja hyödynnettävissä.

Aoe:hen voi lisätä

• tiedoston tai
• muualla avatun materiaalin linkkinä.

Materiaalin tuominen esiin varmistaa opettajan meritoitumista, joten tekijä- ja lisenssitiedot, mm. JYU-affiliaatio, tulee lisätä myös meta- eli kuvailutietoihin. Aoe-alusta ohjaa kuvaulutietojen täyttämistä, eli kuvailutietoihin kannattaa muistaa lisätä erityisesti:

• tekijät
• tekijöiden affiliaatiot
• YSO-asiasanat, jotka ovat löydettävyyden kannalta merkittäviä
• julkaisijaksi JYU, jotta JYU-materiaalit olisivat löydettävissä
• tiivis kuvaus materiaalista ohjeeksi käyttäjille
• valittu lisenssi.

Oppimateriaaleja voi avata myös esim. JYU:n omissa ympäristöissä kuten Moniviestimessä, Kopassa ja Moodlessa. Tällaisista oppimateriaaleista tallennetaan aoe:hen linkki ja kuvailutiedot.

Näin tekijä avaa oppimateriaalinsa aoe:ssa:

Lähde: Aoe-tiimi (2020) Avointen oppimateriaalien kirjasto. Helsinki: CSC. Linkki tarkistettu 28.11.2020. (CC BY 4.0)

Avointen oppimateraalien hyödyntäminen

Muiden avaamia oppimateriaaleja löytää tiedonhankinnan periaattein JYU:n JYKDOK-tietokannasta tai vaihtoehtoisesti kansallisesta Finna-yhteistietokannasta, sillä aoe:ssa avatut materiaalit ovat löydettävissä helposti molemmista. Molemmissa käytetään YSO-asiasanoitusta, kuten aoe:ssakin, joten YSO-sanoin kuvaillut oppimateriaalit löytyvät niistä kätevästi sanastonmukaisilla hakusanoilla.

Tekijänoikeuksien alaisia avoimia oppimateriaaleja voi hyödyntää niissä käytetyn lisenssin mukaisesti. Jos haluaa käyttää omassa oppimateriaalissaan materiaalia, joka ei ole avointa, käyttö voi olla mahdollista sitaattioikeuden avulla. Jos materiaali ei ole avointa tai sen käyttötapa ei kuulu sitaattioikeuden piiriin, on materiaalin hyödyntämiseen kysyttävä lupa sen tekijältä.

Aoe:ssa olevat korkeakouluille suunnatut avoimet oppimateriaalit näkyvät myös mm. eurooppalaisesta OERSI-hakuliittymästä, josta voi etsiä myös muualla Euroopassa tehtyjä materiaaleja. Avointen oppimateriaalien etsimisen tueksi onkin tehty useita eri hakuportaaleja verkkoon.

Kansainvälisiä ohjeita

A Basic Guide to Open Educational Resources (OER)

Unescon opas koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osassa koostetaan avainkysymyksiä ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Sen tarkoituna on antaa lukijalle nopea ja käyttäjäystävällinen johdanto avoimista oppimateriaaleista. Toisessa osassa perehdytään avointen oppimateriaalien perusteemoihin syvällisemmin tutkimusmuodossa. Kolmannessa osassa on liitteitä, joissa on tarkempaa tietoa avointen oppimateriaalien erityispiirteistä.

Open Education Handbook

Open Education Handbookin mukaan avoin oppimisesta on tullut erittäin suosittu teema monissa eri yhteyksissä. teoksen tarkoituksena on antaa lukijalle käytännönläheistä tietoa avoimen oppimisen erilaisista muodoista ja käyttömahdollisuuksista.

Quality Assurance Guidelines for Open Educational Resources: TIPS Framework

Quality Assurance Guidelines avaa avointen oppimateriaalien taustoja ja menetelmiä, joilla voi tarkastella materiaalien laatua.

Unesco: Draft Recommendation on Open Educational Resources (2019)

Unesco's Recommendation on Open Educational Resources on avointen oppimateriaalien perustekstejä, ja se on pohjana monessa kotimaisessa linjauksessa ja suosituksessa.