Rekisteröityjen tutkimusraporttien kansallinen vertaisarviointikeskus (RR-keskus)

Mikä on RR-keskus?

Rekisteröityjen tutkimusraporttien kansallinen vertaisarviointikeskus (RR-keskus) on avoin, tutkijoiden ylläpitämä ei-kaupallinen alusta, joka suorittaa rekisteröidyn tieteellisen tutkimuksen vertaisarviointia. Vastaava keskus, Peer Community in Registered Reports, on toiminnassa myös englanninkieliselle tutkimukselle. RR-keskuksen tarkoitus on edesauttaa korkealaatuista suomenkielistä tutkimusta tarjoamalla sama mahdollisuus niille tutkijoille, jotka tekevät tiedettä suomeksi. RR-keskus ottaa vastaan tutkimusta kaikilta tieteenaloilta. RR-keskus ei ole tieteellinen lehti, mutta RR-keskuksen arvioimat tutkimukset voidaan julkaista tieteellisissä lehdissä tai julkaisusarjoissa.

Centre of Finnish Registered Reports (English Summary)

The Centre of Finnish Registered Reports (FRR) is an open, community-driven non-profit platform for reviewing Finnish language research that applies the registered report format. The goal of the platform is to advance high-quality Finnish language research. The platform covers all scientific fields, i.e. we welcome submissions from every discipline.  FRR is not a scientific journal, however, research that has been peer reviewed via FRR can be published in scientific journals. Researchers who work in English should submit their work to Peer Community in Registered Reports, which operates by almost identical principles. 

Mitä rekisteröidyt tutkimusraportit (RR) ovat?

Rekisteröidy tutkimusraportit (eng. Registered Reports tai RR) ovat tieteellisiä tutkimuksia, jotka vertaisarvioidaan kahdessa vaiheessa. Nykyään RR-tutkimuksia julkaistaan käytännössä kaikilla tieteellisillä aloilla ja arvostetuimmissa lehdissä aina Natureen asti. Kattavasti ohjeita ja lähteitä löytyy englanniksi mm. täältä. Alla RR-tutkimusprosessin kuvaus lyhyesti (tarkemmin seuraavassa osiossa).

Vaihe 1. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat lähettävät arvioitavaksi työn suunnitelman. Suunnitelma on tavanomainen tutkimuskäsikirjoitus, joka sisältää vähintään johdannon sekä menetelmät (tai vastaavat osiot). Työn käsittelee suosittelija, jonka rooli on samankaltainen kuin tieteellisen aikakausilehden vastaavalla toimittajalla. Tieteellisen vertaisarvioinnin käytännön mukaisesti vähintään kaksi ulkopuolista asiantuntijaa kutsutaan antamaan suunnitelmasta arvio, joiden perusteella tutkijat tekevät muutoksia suunnitelmaan, kunnes suosittelija puoltaa tutkimuksen suorittamista.

Vaihe 2. Toisessa vaiheessa, kun tutkimus on tehty, tutkijat lähettävät arvioitavaksi valmiin käsikirjoituksen. Edellisessä vaiheessa arvioituja osioita ei muokata lopulliseen käsikirjoitukseen ilman suosittelijan erillistä lupaa. Suosittelija käynnistää toisen arviointikierroksen. Kun suosittelija on tyytyväinen työn laatuun arvioijien antamaan palautteen perusteella, tutkimus sijoitetaan luettavaksi Jyväskylän yliopiston JYX-alustalle koko vertaisarviointihistorian sekä suosittelijan puoltavan lausunnon kanssa. Tutkijoilla on oikeus viedä työ julkaistavaksi mihin tahansa kiinnostuneeseen lehteen, ja etenkin yhteistyössä toimivat lehdet (listattu alla) ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita. Tutkijat voivat halutessaan julkaista tutkimuksen myös automaattisesti Rekisteröidyt tutkimusraportit -julkaisusarjassa. 

Screenshot 2023-03-16 at 20.31.54.png

Miten RR-keskuksen vertaisarviointi toimii?

RR-keskus noudattaa vertaisarvioinnissa TSV:n käytäntöä kaksinkertaisesti. Jokainen RR-tutkimus arvioidaan kahdessa vaiheessa. Prosessi on seuraava.

  1. Tutkija(ryhmä) lähettää suunnitelman RR-keskuksen arvioitavaksi (ks. kirjoitusohjeet). Suunnitelma koostuu vähintään johdannosta ja menetelmistä (tai vastaavista osioista). Tutkijat voivat konsultoida RR-keskusta ennen työn lähettämistä. Tutkijat voivat mainita saatekirjeessä enintään 5 potentiaalista arvioijaa sekä henkilöitä, joiden eivät halua arvioivan tutkimusta.

  2. Johtokunta valitsee suosittelijan, joka vastaa työn arviointiprosessista. Suosittelija tarkastaa työn laadun, ja jos se täyttää RR-keskuksen tekniset kriteerit, kutsuu hän vähintään 2 ulkopuolista asiantuntijaa vertaisarviointiin.

Arvioijat ovat käsikirjoituksen suhteen riippumattomia, yleensä väitelleitä tutkijoita. Arvioija voi allekirjoittaa arvionsa tai jäädä anonyymiksi. Tutkija(ryhmä) itse päättää, haluavatko he anonymisoida käsikirjoituksensa. Kaikki arviot sekä suosittelijan palaute julkaistaan arviointiprosessin päätteeksi. Siltä osin kuin sopii työn luonteeseen, vertaisarvioinnin kohteena ovat ensimmäisessä vaiheessa tutkimuskysymykset, hypoteesit/premissit, aineisto/metodologia ja suunnitellut analyysit [lisää englanniksi].

  1. Tutkijoilla on mahdollisuus parantaa suunnitelmaa, minkä jälkeen suosittelija kutsuu arvioijat tarvittaessa uudelle arviointikierrokselle. Arviointikierroksia toistetaan, kunnes suunnitelma täyttää korkealaatuisen tutkimuksen kriteerit.

  2. Suosittelija kirjoittaa (max 1 sivun) puoltavan lausunnon. Tutkijat voivat päättää, onko lausunto avoin vai haluavatko he pitää tutkimussuunnitelman salattuna.

  3. Kun tutkija(ryhmä) on lausunnon jälkeen suorittanut tutkimuksen, lähettävät he lopullisen käsikirjoituksen suosittelijalle. Aiemmin arvioituja osioita ei ole muokattu ilman suosittelijan lupaa, pois lukien mahdolliset muutokset tekstin aikamuotoihin. Vertaisarviointi toistetaan.

Siltä osin kuin sopii työn luonteeseen, toisessa vaiheessa arvioinnin kohteena ovat kyky vastata tutkimuskysymyksiin ja/tai hypoteeseihin, rekisteröidyn suunnitelman noudattaminen, rekisteröimättömien analyysien perusteet ja johtopäätökset suhteessa tuloksiin. Tulosten uutuusarvoa ei arvioida. [Lisää englanniksi.]

  1. Tutkijoilla on jälleen mahdollisuus muokata työtä, kunnes suosittelija on tyytyväinen käsikirjoitukseen. Tämän jälkeen suosittelija lisää puoltavaan lausuntoon päätelmän, jossa todetaan, että tutkimus on läpäissyt vertaisarvioinnin ja voidaan julkaista.

  2. Käsikirjoitus ladataan Jyväskylän yliopiston avoimelle JYX-alustalle. Kaikki käsikirjoituksen aiemmat versiot, arvioijien sekä suosittelijan palautteet ja puoltavat lausunto tallennetaan liitteeksi.

  3. Tutkija(ryhmä) voi ottaa yhteyttä mihin tahansa suomalaiseen tieteelliseen lehteen ja tarjota artikkelia julkaistavaksi. Yhteistyössä toimivat lehdet ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita, mutteivät velvoitettuja, julkaisemaan RR-keskuksen arvioimaa tutkimusta. Kaikki RR-keskuksen arvioinnin läpäisseet tutkimukset voi julkaista suoraan Rekisteröidy tutkimusraportit -julkaisusarjassa ilman ylimääräistä neuvottelua.

Kenelle RR-tutkimus sopii?

Periaatteessa RR-tutkimus sopii kaikille tieteenaloille, mutta toisilla aloilla hyödyt ovat selkeämpiä. Koska RR-tutkimuksen hyödyt nousevat ennenkaikkea aineiston ja menetelmien tarkasta arvioinnista ja suunnittelusta, RR koskettaa erityisesti tutkimusta, jossa aineisto ja menetelmät ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi filosofinen tutkimus, joka usein perustuu käsitteelliseen argumentointiin, ei todennäköisesti hyödy RR-formaatista samalla tavalla.

Yleisestä uskomuksesta poiketen RR-tutkimus ei ole rajoittunut hypoteesien testaamiseen. Myös kokeileva ja laadullinen tutkimus voi hyötyä RR-formaatista huomattavasti. Alla oleva lista sisältää mahdollisia RR-tutkimuksen hyötyjä. Huomaa, että kaikista hyödyistä ei ole vielä vahvaa tutkimusnäyttöä.

  • RR-prosessi parantaa laatua. Koska työ arvioidaan ennen sen suorittamista, puutteita voidaan löytää ja korjata etukäteen.

  • RR-prosessi parantaa läpinäkyvyyttä. Koska suunnitelma ja toteutus arvioidaan avoimesti, tutkimusprosessin läpinäkyvyys on äärimmäisen korkea.

  • RR-prosessi parantaa luotettavuutta. Koska vertaisarviot ja päätökset julkaistaan avoimesti, tutkijat voivat luottaa hyvään palautteeseen.

  • RR-prosessi välittää vain laadusta. Koska RR-keskus ei arvioi tulosten yllättävyyttä, laadukkaat tutkimukset saavat puollon tuloksista riippumatta.

  • RR-prosessi vähentää työtä. Koska tutkijoiden ei enää tarvitse kiertää lehtiä “arpaonnen” perässä, sekä tutkijat että arvioijat tekevät vähemmän työtä.

  • RR-prosessi tukee nuoria tutkijoita. Koska asiantuntijapalaute annetaan jo ennen työn suorittamista, nuoret tutkijat voivat saada arvokasta tukea.

Kirjoitusohjeet

Tutkijat kuluttavat valtavan määrän työajastaan tekstin tekniseen muokkaamiseen, koska useimmat tieteelliset lehdet edellyttävät artikkelien noudattavan tarkkoja sääntöjä kappalejaon, viittauksen ja muiden yksityiskohtien suhteen. Tämä on tutkimusresurssien ja niitä tukevien verorahojen haaskausta. RR-keskus ei aseta käsikirjoituksille teknisiä ehtoja, mutta olettaa, että ne seuraavat oman tieteenalansa yleisiä konventioita ja ovat selkeitä. Epäselvästi kirjoitettuihin käsikirjoituksiin voidaan pyytää muutoksia vertaisarvioijien työn helpottamiseksi.

  • Käsikirjoituksilla ei ole sanarajaa. Huom! Jos tavoitteena on julkaista tutkimus myöhemmin tietyssä suomalaisessa lehdessä, kyseisellä lehdellä voi olla sanaraja ja tämä on hyvä huomioida tutkimusta kirjoitettaessa. Liitetiedostojen käyttö on suositeltavaa tekstin pituuden hallitsemisessa. 

  • Tavallisesti käsikirjoituksessa on abstrakti (Vaihe 1), johdanto (Vaihe 1), menetelmät (Vaihe 1), tulokset (Vaihe 2), pohdinta (Vaihe 2) ja yhteenveto (Vaihe 2). Näistä voidaan poiketa. Vaiheen 1 aikamuotoja (esim. "tavoitteenamme on kerätä") voi muuttaa Vaiheessa 2 (esim. "keräsimme suunnitelman mukaan"). 

  • Käsikirjoitusten odotetaan noudattavan parhaita avoimen tieteen käytäntöjä (ks. TOP-ohjeistus). Aineiston jakamisessa auttaa Tietoarkisto.

  • Muissa yksityiskohdissa noudatamme yleisesti ottaen PCI RR -ohjeistusta

Kunnes RR-keskuksen oma verkkopalvelu on valmis, käsikirjoitukset ja kyselyt lähetetään liitteineen johtokunnalle veli-matti.m.karhulahti@jyu.fi. Saatekirje ei ole pakollinen, mutta viestistä tulee käydä ilmi kuka on käsikirjoituksesta vastaava henkilö sekä muut käsikirjoitusta koskevat perustiedot, kuten tutkijoiden nimet ja affiliaatiot. Ohessa lista asioista, jotka on hyvä kysyä ennen lähettämistä.

  • Onko tutkimuskysymys merkityksellinen ja pystyykö suunniteltu tutkimus vastaamaan siihen?
  • Ovatko menetelmät kuvattu niin tarkasti, että niiden toteuttaminen voidaan arvioida täsmällisesti?
  • Jos kyseessä Vaihe 1, onko teksti kirjoitettu niin huolellisesti että se on valmis julkaistavaksi ilman muutoksia (pois lukien aikamuotojen päivitys) kun perään lisätään tulokset ja keskustelu Vaiheessa 2? 
  • Jos kyseessä Vaihe 2, ovatko kaikki johtopäätökset perusteltuja ja onko liitteenä tiedosto, josta arvioijat näkevät kaikki sovitut muutokset suhteessa Vaiheen 1 tekstiin?
  • Onko saatteena tieto siitä, arvioidaanko käsikirjoitus nimettömänä vai tutkijoiden nimien kanssa?
  • Ovatko kaikkien tutkijoiden nimet ja affiliaatiot saatteena (nimetön arviointi) tai käsikirjoituksessa (arviointi nimien kanssa)?
  • Jos tavoite on julkaista tietyssä lehdessä, onko se mainittu saatteessa ja vastaako käsikirjoituksen muoto lehden vaatimuksia?
  • Jos on epävarmuutta koskien prosessia, onko RR-keskusta konsultoitu asiasta?

RR-keskuksen johtokunta, suosittelijat ja yhteistyöorganisaatiot

Johtokunta

Veli-Matti Karhulahti, Jyväskylän yliopisto

Lobna Hassan, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto

Kaisa Saurio, Tampereen yliopisto, jatko-opiskelijajäsen

Janne Pölönen, TSV:n asiantuntijajäsen

 

Ohjausryhmä

Chris Chambers, Cardiff University

Corina Logan, Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology

Janne Tuomas-Seppänen, Avoimen tiedon keskus

 

Menetelmällinen konsultointi

Enrico Glerean, Aalto yliopisto

Vootele Vöikar, Helsingin yliopisto

Matúš Adamkovič, Jyväskylän yliopisto

 

Suosittelijat (jotka läpäisseet RR-toimittamisen kokeen PCI RR -alustalla)

Matti Vuorre, Tilburg University

Lobna Hassan, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto

Veli-Matti Karhulahti, Jyväskylän yliopisto

(tulossa) Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto

(tulossa) Mikko Meriläinen, Tampereen yliopisto 

Tieteelliset lehdet, jotka julkaisevat RR-keskuksessa arvioitua tutkimusta

Avain

Fafnir

Lähikuva

Pelitutkimuksen vuosikirja

Politiikka (lopullinen vahvistus odottaa)

Psykologia

WiderScreen