Näin arvioit tieteellisyyttä ja luotettavuutta

Missä lähde on julkaistu? Kuka on kustantanut? Lähteen tieteellisyyttä arvioidaan julkaisupaikan ja kustantajan perusteella.

Kun etsit lähteitä tieteellistä tekstiä varten, lähteiden on oltava tieteellisiä. Opinnäytteessä harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä.

Tieteellinen lähde on esimerkiksi vertaisarvioitu artikkeli tai tieteellisen kustantajan julkaisema kirja. Artikkelit löydät oman alasi tietokannoista, joissa voit usein rajata hakutulokset vertaisarvioituihin artikkelihin. Kirjoja voit etsiä JYKDOKista. Muistathan, että kaikki JYKDOKin sisältö ei ole tieteellistä, koska sieltä löytyy myös mm. kaunokirjallisuutta sekä peruskoulun ja 2. asteen oppikirjoja. 

On tärkeä tiedostaa, että esimerkiksi lukion oppikirjat ja sanomalehtiartikkelit eivät ole tieteellisiä lähteitä (mutta molemmat voivat olla tutkimusaineisto eli analyysin kohde). Myöskään gradu ei ole tieteellinen lähde. Väitöskirjat sen sijaan ovat, koska ne vertaisarvioidaan. 

Lähdekriitikon muistilista

  • Käytän tieteellisiä tietokantoja ja rajaan hakutulokset tieteellisiin artikkelihin (jos mahdollista).
  • Haen kirjoja JYKDOKista tai Finnasta ja tarkistan kirjan tieteellisyyden
  • Jos haluan tarkistaa lähteen tieteellisyyden, voin
    • Hakea artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten artikkeleiden hausta ja katsoa, lukeeko artikkelin kohdalla vertaisarvioitu.
    • Hakea lehden nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko lehdellä tasoluokka 1-3.
    • Hakea kustantajan nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko kustantajalla tasoluokka 1-3.
  • En käytä tieteellisinä lähteinä graduja tai muita opinnäytteitä. Väitöskirjoja voin käyttää.
  • En käytä tieteellisinä lähteinä ammattilehtien artikkeleita.
  • Käytän konferenssiartikkeleita harkitusti, elleivät ne ole keskeinen julkaisutyyppi omalla tieteenalallani. 
  • Pyrin käyttämään alkuperäislähdettä, en jonkun toisen tulkintaa siitä.
    • Poikkeuksena Foucault'n tai Judith Butlerin kaltaiset klassikot, joita voi joskus olla hyödyllisempää lukea kokeneen tutkijan tulkitsemana.
  • Tarkistan, mitä lehden kotisivuilla sanotaan tieteellisyydestä.

Jos olet epävarma lähteen tieteellisyydestä, keskustele opettajasi tai opinnäytteen ohjaajan kanssa!

Huomaathan, että nyt puhutaan tieteellisistä lähteistä. Voit kyllä sinänsä viitata millaiseen julkaisuun tahansa, mutta mikä tahansa ei käy tieteelliseksi lähteeksi. Aiheesta riippuen saatat tarvita lähteiksi esimerkiksi KELAn raportteja, ammattilehden artikkeleita tai vertaisarvioimattomia konferenssiartikkeleita. 

Vertaisarviointi

Tieteelliset artikkelit vertaisarvioidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelikäsikirjoitus käy läpi arviointiprosessin ennen kuin se julkaistaan tieteellisessä lehdessä. Arvioijat ovat saman alan asiantuntijoita, mihin viittaa sanan vertaisarviointi alkuosa. Esimerkiksi liikuntabiologista tutkimusta ei siis arvioi tähtitieteilijä, vaan liikuntabiologi. Myös lehden toimitus arvioi käsikirjoituksen omalta osaltaan.

Vertaisarvioinnissa tarkastellaan sitä, täyttääkö artikkeli tieteenalan vaatimukset ja noudattaako se hyvää tieteellistä käytäntöä.

Myös muita julkaisutyyppejä kuin lehtiartikkeleita voidaan vertaisarvioida. Esimerkiksi kokoomateoksen kirja-artikkelit voivat olla vertaisarvioituja, ja korkea-arvoisissa konferensseissa voidaan vertaisarvioida julkaistavat konferenssiartikkelit.

Tieteellisen tekstin ominaisuuksia

Tieteellisessä kirjoittamisessa on omat konventionsa. Alla on listattu joitan tieteellisen tekstin ominaisuuksia.

  • Tekstissä on käytetty tieteellisiä lähteitä.
  • Kirjoittaja on tutkija tai muu alan tieteellinen asiantuntija
  • Artikkelin rakenne noudattaa IMRD-kaavaa (Introduction - Method(s) - Results - Discussion).
  • Teksti on suunnattu tiedeyleisölle. 

Entä viittausten määrä?

Jos haet Google Scholarista, näet viittausten määrän. Pelkkä viittausten määrä ei kuitenkaan kerro, onko kyseessä tieteellinen artikkeli. Viittausten määrä ei siis ole tieteellisyyden arvioinnin kriteeri. 

"Perustuu tieteelliseen tutkimukseen!" Vai perustuuko?

Tieteellisessä julkaisemiseen liittyy raha, ja sen vuoksi mukana on valitettavasti myös lieveilmiöitä. Olet ehkä kuullut saalistajajulkaisuista. Nämä lehdet julkaisevat mitä tahansa maksua vastaan ja usein lähestyvät tutkijoita spämmisähköposteilla.

Ilmiö on syntynyt avoimen julkaisemisen myötä, sillä avoimet lehdet perivät usein kirjoittajamaksun, jolla lehden toimituskuluja katetaan. Saalistajalehdet esiintyvät tällaisina avoimina lehtinä. Oikeat avoimet lehdet kuitenkin valikoivat, mitä ne julkaisevat, samalla tavalla kuin tilausmaksulliset lehdet. Kirjoittajamaksun maksaa usein organisaatio, esimerkiksi yliopisto, tai konsortio, kuten Suomessa FinELib.

Jos lehden laatu epäilyttää, voit koittaa googlettaa lehden nimellä ja sanoilla predatory journal. Laadun arvioinniossa auttaa myös sen pohtiminen, kuka tutkimuksen on rahoittanut. Entä onko kyse näennäisesti tieteellisen kuuloisesta tekstistä, jolla kuitenkin on jokin piilotavoite? Tutkimuksen rahoittaminen on normaali osa tutkimuksen tekemistä, mutta valitettavasti joskus esimerkiksi öljy-yhtiö rahoittaa tutkimusta, jossa kumotaan tuulivoiman hyötyväitteitä. Tällöin on toimittu vastoin hyviä tieteellisiä käytänteitä, mutta epärehelliset kustantajat julkaisevat tällaista epämääräistäkin tutkimusta. 

Huomioithan, että tiedettä voidaan myös tulkitaan väärin. Jotain tuotetta saatetaan esimerkiksi mainostaa kertomalla, että sen hyödyt perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, vaikka väite ei olisi perusteltu.