Viestintätieteet

Keskeiset tietokannat

Artikkelit

Lisäksi lähitieteiden tietokannat, kuten kauppatieteellinen tietokanta Business Source Elite ja yhteiskuntatieteellinen Sociological Abstracts (ProQuest).

Voit nähdä kaikki tietokannat, kun klikkaat JYKDOKin etusivulla Selaa tietokantoja, jonka jälkeen valitaan Tieteenala. Voit valita tieteenalan nimen alta esim. Articles. Tietokannat löytyvät JYKDOKista myös tietokannan nimellä etsien. Tietokantoihin mennään aina JYKDOKin kautta.

Kirjat

Jos kirjaa ei löydy JYKDOKista, sitä voi etsiä kansallisesta Finna-palvelusta. Muualta löytyvän kirjan voi tilata kirjaston kaukopalvelun kautta. Voit myös tehdä hankintapyynnön.

Opinnäytteet

  • Opinnäytehaku. Muistathan, että graduja ei käytetä tieteellisinä lähteinä, sillä ne vastaavat harvoin tasoltaan tieteellistä tutkimusta.

Viestintätieteiden sanastoja

Lisäksi yleinen YSO-asiasanasto ja MOT-sanakirjat.

Voit aloittaa itsenäisen tiedonhankinnan opiskelun kurssilla Tiedonhankinnan perusteet (1op)

Asiasanojen käyttö viestintätieteissä

  • Yleisen suomalaisen ontologian eli YSOn tarkoituksena on antaa vakiintunut asiasana kaikille tieteenaloille ja kaikille mahdollisille ilmiöille.
  • Kansainvälisestä tutkimusta hyödyntäessä huomaa:
    • Tietokannoilla on omia asiasanastoja (thesaurus tai subject terms), joita on hyvä käyttää, koska ne edustavat tutkittavan ilmiön vakiintuneita käsitteitä. Esim. CMMC-tietokannan thesaurus (tietokannan yläpalkissa).
    • Kansainvälisten kirjojen sisältöjä kuvataan usein LCHS-sanoilla (Library of Congress Subject Headings), jotka ovat usein varsin yleisiä ja tuottavat siksi hyvin laajoja hakutuloksia.

Viestintätieteet asiasanoina 

  • Viestintä, puheviestintä, yhteisöviestintä, journalismi, kulttuurienvälinen viestintä. Ks. lisää YSOsta
  • Communication, social interaction, interpersonal communication, group/team communication ja vastaavat viestintätieteiden perusilmiöistä nousevat käsitteet 
  • Vakiintuneita peruskäsitteitä ovat muun muassa: intercultural communication, organizational communication, communication in organization, public relations jne.
  • Viestintätieden opiskelijan (tutkijan) on hyvä oppia yhdistämään omaa tutkimusaihetta kuvaava käsite vuorovaikutusta selittävien "kontekstien" kanssa.
    • Tällaisia konteksteja voisivat olla: business, workplace, health, political, family, classroom, organizational, instructional, corporate jne. communication.
  • Monipuolinen tiedonhankinta edellyttää runsasta hakutermi-valikoimaa ja rinnakkaistermien / synonyymien järkevää yhdistelemistä (esim. intercultural communication OR cross-cultural communication).

Sanastot pyrkivät vakiinnuttamaan tutkivia ilmiöitä tarkoittavia käsitteitä. Tämän vuoksi vakiintuneet asiasanat saattavat vaikuttaa jopa vanhahtavilta. Tämä voi tarkoittaa tiedonhaussa sitä, että vanhempaa tutkimuskirjallisuutta kannattaa hakea vakiintuneilla asiasanoilla ja uudempaa uusilla hakusanoilla. Voit myös yhdistää vanhahtavalta vaikuttuvan, mutta vakiintuneen asiasanan uudempaan käsitteeseen.

Lähdeviitteet ja tieteellinen kirjoittaminen

  • Zotero on viitteidenhallintaohjelma, jonka avulla voit kerätä talteen löytämäsi lähteet sekä lisätä viittaukset ja lähdeluettelon teksteihisi. Valittavissa on useita erilaisia viittaustyylejä, muun muassa APA-tyyli. Valitse viittaustyylin kieleksi kieli, jolla kirjoitat.
  • Osallistu kirjaston järjestämiin Zotero-koulutuksiin! Ilmoittautuminen (etsi Zotero-sanalla).
  • Tarkat, systemaattiset lähdeviittaukset sekä tiedon eettinen käyttö ovat osa hyviä tieteellisiä käytänteitä.

Viestintätieteellisen tutkimuksen piirteitä 

  • Viestintätieteellinen tutkimus on humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle leimallisesti hyvin kielellistä. Samalla viestintätieteet edustavat tieteenaloja, joille on tyypillistä se, että eri alojen raja-aitojen ylittämiseen suhtaudutaan sallivasti, koska viestintä on yksi inhimillisen elämän perusilmiö. Tämä tieteenalojen raja-aitojen ylittäminen ja liikkuminen eri tieteenalojen rajapinnoilla merkitsee sitä, että viestintätieteiden opiskelijan on tunnistettava juuri oman alansa keskeiset ilmiöt ja niitä kuvaavat käsitteet ja osattava hyödyntää niitä tiedonhankinnassa.
  • Opintojen eri vaiheessa opiskelija syventää ymmärrystään tieteenalansa perusilmiöistä ja oppii myös sanoittamaan nämä tieteenalalla yleisesti hyväksyttyjen käsitteiden avulla. Opintojensa yhteydessä opiskelijalle tulevat tutuksi myös alan keskeiset julkaisukanavat.
  • Näitä tietoja hyödyntäen opiskelija kykenee hahmottamaan tiedonhankintastrategiansa.
  • Tieteenalaa (Subject) viestintä (Communication) ei ole kansainvälisissä tietokannoissa yleensä määritelty omaksi aihealueeksi tai tieteenalaksi, vaan alan tutkimus (Subject Area) sijoitetaan tavallisesti osaksi yhteiskuntatieteellistä tutkimusta (Social Sciences). Viestintätieteiden lähitieteitä ovat muun muassa käyttäytymistieteet (kasvatustieteet ja psykologia) ja taloustieteet.

Tieteenalasta riippumatonta:

  • Tutkimustyön alussa tiedonhankintaa vaikeuttaa tiedonhakijan ajatusten täsmentymättömyys ja tutkimusaiheen moniselitteisyys. Hakutermien ja hakulauseiden määrittämiseen kannattaa panostaa.
  • Tiedonhankintaprosessiin kuuluvat olennaisena osana ajatukset, tunteet ja toiminta. Kun nämä pidetään mielessä, tiedonhankinnan opiskelussa voidaan edetä epävarmuudesta kohti luottavaisuutta. Täsmentymättömät ajatukset selkiintyvät ja tutkimusaihe konkretisoituu mielekkääksi kokonaisuudeksi. 

Opintojen alkuvaiheessa

Opintojen alkuvaiheessa voit hyödyntää

Kandityön tekijällä tulee lisäksi olla käytössä viestintätieteelliset tietokannat, erityisesti

Hae tietokannat JYKDOKista tietokannan nimellä tai selaamalla:

  • JYKDOK > Selaa tietokantoja
  • Käytä oikean reunan suodattimia ja Valitse Tieteenala > Viestintä (listassa puolen välin paikkeilla)
  • Valitse Viestintä-sanan alta "Artikkelit"
  • Klikkaa "Siirry tietokantaan"-linkkiä

Vinkkejä tiedonhakuun

  • Käytä aikaasi myös selailuun - lue abstrakteja ja tiivistelmiä sekä kiinnitä huomiota, millaisia avainkäsitteitä (keywords) esimerkiksi abstrakti sisältää tai millaisia asiasanalistoja (Subject Terms) abstraktiin on liitetty. Ota näistä opiksesi ja hyödynnä näitä hakusanoina, kun aloitat varsinaisen tiedonhaun. Erityisen hyödyllisiä julkaisuja olisivat katsausartikkelit (Review Article), joiden avulla pääset tutustumaan asiantuntijan tekemiin arviointeihin tutkimusaiheettasi koskettavista julkaistuista.
  • Lunttaa! Hyödynnä lähdeluettelot erityisesti uusimmista ja työsi kannalta relevanteimmista julkaisuista.
  • Suhteuta pääkysymyksesi sitä tukeviin tarkentaviin kysymyksiin - pidä fokus pääkysymyksessäsi! Ota tueksesi esimerkiksi miellekartta. Lisää selauksen aikana esille nousevia relevantteja avainsanoja ja käsitteitä.
  • E-kirjojen ja muiden e-aineistojen käyttöopas
    • Opiskelijat ja henkilökunta voivat etäkäyttää tietokantoja ja muita e-aineistoja JYKDOKin kautta (tarkempi ohje yllä mainitussa e-aineistojen oppaassa).

Graduntekijälle

Jos tulet viestintätieteiden laitokselle opiskelemaan suoraan maisteritutkintoa suosittelen, että suoritat Tiedonhankinnan perusteet verkkokurssin (1op).

Kaikilla tieteenaloilla arvostetaan tieteellisiä artikkeleita alan kovatasoisimmissa lehdissä, mutta:

  • Tämä ei kuitenkaan tarkoita itsestään selvyytenä sitä, että relevantit julkaisut löytyvät ainoastaan tieteellisistä lehdistä. 
  • Viestintätieteet kuuluvat ihmistieteisiin, joilta kovista luonnontieteistä poiketen usein puuttuu yksimielisyys tieteenalojen ydinkäsitteistä, teorioista ja menetelmistä.
  • Ihmistieteissä julkaistaan edelleenkin arvostetuinta tutkimusta muun muassa kokoomateoksissa, joissa jokainen osa-arkitteli on itsenäinen, mutta käsittelee jotakin ilmiötä teoksen yhteisestä tutkimusteemasta. Tällainen kokoomateos voi olla esimerkiksi tutkimusryhmän raportti hankkeen tuloksista.

Mistä mitäkin:

Kokenut tutkija tietää, mistä hän löytää ja saa käyttöönsä "uutta" tai "vanhaa" tutkimusta. 

  • "Vanhalla" tiedolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tieteenalalla vakiintuneen aseman saavuttaneita klassikkoteoksia, jotka asiantuntijan tulisi tunnistaa. 
  • "Uudella" tiedolla voidaan tarkoittaa vaikkapa konferenssiesitystä, jossa on vasta hahmotellaan uuden tutkimuksen taustoja.
  • Jos haluat etsiä artikkeleita tietyn lehden sisällöstä, voit hakea lehden nimellä JYKDOKista, mennä lehden verkkoarkistoon ja hakea lehden sisällöstä. Uusimman tutkimuksen selailuun hyödyllinen reitti on myös JYKDOKIN Kansainväliset artikkelit -haku tai Google Scholar.

Vinkkejä gradun julkaisemisvaiheeseen

  • Abstraktia kirjoittaessasi keskity pääkohtiin ja tutkimukseksi keskeiseen sisältöön. Pyri käyttämään mahdollisimman paljon vakiintuneita käsiteiteitä ja valitse ne myös abstraktin osana olevaan asiasanalistaan (katso ylempänä tällä sivulla kohta Asiasanojen käyttö).

Tutkimuksen tueksi

 

Tiedonlähteitä julkaisujen arviointiin

  • Julkaisufoorumi eli tieteellisten lehtien ja kustantajien kansallinen luokitus.
  • Ulrichsweb - laaja tietokanta, joka kertoo perustiedot maailmalla julkaistavista lehdistä

Tutkijatunniste

Tutkimusaineistot

Viestintätieteiden asiantuntijan on tunnettava myös periaatteet, jotka liittyvät tutkimuksen aineistonhallintaan. Opiskele verkkokurssilla LIB1DATA aineistonhallinnan perusteet! Valmiita tutkimusaineistoja on saatavilla esimerkiksi Tietoarkiston tai Kielipankin kautta. Jos keräät oman tutkimusaineiston, selvitä yhdessä ohjaajasi kanssa ennen aineistonkeruun aloittamista, mitä aineiston keräämisessä pitää ottaa huomioon.

Tutkimusaineistoarkistoja
 
Arkiston nimi ja lyhyt aineiston kuvailu Linkki

Eilen on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä verkkosivu ulkopolitiikan toimijoiden puheista 

Eilen - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto arkistoi ja välittää tutkimuksen tietoaineistoja: Ks. myös Aila ja kansainväliset aineistot, aineistot teemoittain. Tietoarkisto
Tilastokeskus; aineiston tekijänoikeudet ja käyttöehdot; tietopalvelu Stat.fi
Radio- ja tv -arkisto KAVI
Europeana; tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen eurooppalaista kulttuuriperintöä Europeana
Journalistinen kuva-arkisto  JOKA Journalistinen kuva-arkisto Finnassa
Suomen Media-arkisto; sähköinen sanomalehti- ja uutistietopankki
  
Pressreader: uusimmat kansainväliset sanamolahdet ja niiden arkistot Pressreader
Jyväskylän yliopiston kirjaston mikrofilmatut lehdet Mikrofilmatut sanomalehdet
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1910; vapaana verkosso Digiarkiston sanomalehtiarkisto
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1919; Jyväskylän yliopiston kirjaston digiarkisto-työasema Digiarkisto lehtiluettelo vuodesta 1910 eteenpäin digitoiduista lehdistä

 

Lue lisää ja ota yhteyttä