Ohjaajan opas

Tutkimusosaamisen tukeminen

Opiskelijan osaamisen tuki: Avoimen tiedon keskus yhteistyökumppanina

Avoimen tiedon keskus, kirjasto, tukee opinnäytteen tekijää useissa prosessin vaiheissa ohjaajan yhteistyökumppanina. Ohjaaja voi siten jakaa opetus- ja ohjausvastuuta Avoimen tiedon keskuksen kanssa.

Yleisimmät yhteistyöalueet opinnäyteprosessissa ovat:

Koulutukset perustutkinto-opiskelijoille: tutkimusprosessin suunnittelu, tiedonhankinta, aineistonhallinta ja julkaiseminen.

  • Lähteiden etsintä, arviointi ja valinta: tiedonhankinta ja -hallinta
    • Tiedonhankinnan suunnittelu
      • Tieteenalakohtaisten erityispiirteiden suunnittelu
      • Hakulauseen suunnittelu
      • Tietokantojen käyttö
    • Lähteiden arviointi ja valikointi
    • Viitteiden hallinta
      • Viitteidenhallintajärjestelmien käyttö: esim. Zotero
      • Viittaaminen, tutkimusetiikka
  • Tutkimusaineisto
    • Tutkimusaineiston hallinnan suunnittelu
      • Erityispiirteiden tunnistaminen ja käsittely, esim. henkilötiedot
    • Tutkimusaineiston kerääminen
    • Valmiin tutkimusaineiston hyödyntäminen (avoimet tutkimusaineistot)
    • Tutkimusaineiston käsittely
    • Tutkimusaineiston analyysi
    • Tutkimusaineiston kuvailu ja metatiedot
    • Tutkimusaineiston avaaminen
  • Kirjoittaminen
    • Opinnäytteiden mallipohjien hyödyntäminen
    • Viittaaminen, tutkimusetiikka
  • Opinnäytteen julkaiseminen JYX-julkaisuarkistossa.

Ohjaaja voi tilata oman alansa informaatikolta räätälöidyn koulutuksen seminaariinsa ja tapauskohtaisia asioita voidaan tarvittaessa selvittää myös henkilökohtaisessa ohjaamisessa opinnäytteen tekijän kanssa, kuten yllä on kuvattu.

Tiedonhankinta tiiviisti:

Aineistonhallinta tiiviisti:

Ohjaajan osaamisen tuki ja esiin tuominen

Avoimen tiedon keskus tukee opinnäytteen tekijän lisäksi myös ohjaajan osaamista, sillä kaikki tutkijakoulutukset ovat avoimia yliopiston henkilöstölle. Tutkijakoulutuksiin ilmoittaudutaan Kongressissa ja avoimen tieteen verkkokurssille (LIBJ1001) Sisussa. Avoimen tieteen verkkokurssin materiaaliin voi käydä tutustumassa itseopiskelumateriaalina, vaikkei kurssia suorittaisikaan.

Avoimen tiedon tutkijakoulutukset päivittävät siis ohjaajien tietoja opinnäyteprosessiin liittyen, joskin tutkimusnäkökulmasta:

Henkilöstökoulutukset: Tutkimusprosessin suunnittelu, tiedonhankinta, aineistonhallinta, menetelmät, julkaiseminen, profiloituminen ja avoin tiede.

Opinnäytteen ohjaajan tukena ovat myös tiedekunnan tai oppiaineen omat ohjeet, ja esim. väitöskirjaohjaajille on olemassa myös tutkijakoulun ohjeet. Tämän sivun ohjeet on suunnattu lähinnä kandi- ja graduvaiheiden ohjaajille, mutta niitä voi myös soveltaa väitöskirjaohjauksessa. Tulee kuitenkin huomioida, että väitöskirjavaiheeseen on omat, edellä mainitut tutkijakoulutuksensa ja räätälöityjä koulutuksia voi tilata myös tohtoriseminaareille.

Avoin oppiminen on myös opetuksen tukena, eli avoimia oppimateriaaleja voi tuottaa itse tukien siten oppijoiden työtä ja tuoden omaa osaamistaan esille, avata niitä kansallisessa avointen oppimateriaalien kirjastossa tai etsiä muiden avaamia materiaaleja JYKDOKista oman työn tueksi. Avoimen tiedon keskuksesta saa tukea myös avointen oppimateriaalien kanssa.

 

Tiedonhankinta

Mitä tiedonhankinta on?

Tiedonhankintaan kuuluu usein tiedontarpeen määrittely, konkreettinen tiedonhankintaprosessi ja tiedon käyttö. Jokaiseen opinnäytteeseen tehdään oma, erillinen tiedonhankintansa, sillä jokaisen opinnäytteen tekijän tiedontarve on erilainen riippuen hänen aiheestaan ja tieteenalastaan.

Tiedonhankinnan prosessi: tehdään yhdessä

Tiedonhankinta kannattaa aloittaa opinnäytteen suunnittelun yhteydessä tekemällä tiedonhankintasuunnitelma. Se voi alkaa tieteenalasta riippuen esim. miellekartan tekemisellä, missä hahmotellaan omaa aihetta ja rajataan näkökulmia. Ohjaajan kannattaakin pohtia miellekarttaa yhdessä opinnäytteen tekijän kanssa.

Esimerkki miellekartasta

Esimerkki miellekartasta. (Lähde: Avoimen tiedon keskus, kirjasto (2016) Kirjastotuutori. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. URL: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/aihe-avainkasitteiksi/miellekartta 20.1.2020. Linkki tarkistettu: 28.11.2020)

Miellekartan pohjalta on helppo alkaa määritellä, mistä asioista tarvitsee lisätietoa, eli mitkä ovat tulevassa tiedonhankinnassa tarvittavat osiot. Tätä varten miellekartassa on jo hyvä alkaa pohtia oman alan termejä ja synonyymeja aihealueille.

Opinnäyteseminaarin yhteyteen kannattaa tilata tiedonhankinnan opetus oman tieteenalan informaatikolta. Opetuksessa jatketaan käytännön työtä usein miellekarttaa vastaavasta vaiheesta, jolloin pohdittujen näkökulmien perusteella aletaan miettiä oman tieteenalan tietokantoihin sopivia hakusanoja ja muodostaa hakulausetta tai -lauseita. Miellekartan sijasta voidaan opinnäytteen aihetta ja hakulausetta miettiä oman oppiaineen tai tieteenalan mukaisilla menetelmillä, esim. terveystieteissä voidaan hyödyntää PICOa. Erilaisista vaihtoehdoista ja lähtökohdista saa totta kai tietoa oman tieteenalansa informaatikolta, jonka kanssa voi neuvotella myös opetuksen sisällöistä.

Tiedonhankinta opinnäyteseminaareissa

Opinnäyteseminaarien yhteydessä pidettävissä tiedonhankinnan opetuksissa tutustutaan tieteellisen tiedon ideaan ja tiedonhankinnan käytänteisiin, esim.

  • Mitä tieteellinen tieto on?
  • Mikä on hyvä tieteellinen lähde?
    • Miten arvioida informaatiota ja julkaisukanavia?
  • Mitä systemaattinen tiedonhankinta on?
  • Miten omaa aihetta voisi lähestyä tiedonhankinnan näkökulmasta?
  • Mitä ovat asiasanat? Entä asiasanastot?
    • Miten niitä käytetään tiedonhankinnassa?
  • Miten tietokannat toimivat
    • Keskeisimmät yleiset ja monitieteiset tietokannat
    • Oman alan keskeiset tietokannat
    • Monitieteiset aiheet: mahdolliset lähitieteiden tietokannat
  • Viitteiden hallinta
    • Viitteiden tallennus viitteidenhallintajärjestelmään
    • Viittaaminen, tutkimusetiikka
  • Mistä saa lisätietoa tiedonhankinnasta?

Tiedonhankinnan opetuksessa päästään usein hyvään alkuun tiedonhankinnassa. Sen jälkeen opinnäytteen tekijät todennäköisesti tarvitsevat ohjaajan tukea, sillä tiedonhankinnan yhteydessä oma aihe saattaa vielä tarkentua tai lähteiden arvioinnissa voi olla perustutkintovaiheessa vielä haasteita. Jos tietokantojen käyttö aiheuttaa edelleen kysymyksiä, voi opinnäytteen tekijää ohjata varaamaan vielä henkilökohtaisen ohjauksen oman tieteenalan informaatikolta tai ohjausten varauslomakkeella. Tätä ohjausvaihtoehtoa suositellaan kuitenkin lähinnä graduvaiheessa tai tutkijavaiheessa, sillä kandi- tai fuksivaiheessa etusijalla on tiedonhankinnan yhteisopetukseen osallistuminen, sillä siellä on tarkoituksenakin päästä kysymään yleisiin tiedonhankinnan haasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Myös viittaamista niin tekstin sisäisin viittein kuin lähdeluetteloin kannattaa harjoitella opinnäyteseminaarissa ja varmistaa, että opiskelijat hallitsevat tutkimusetiikan perusteet siltäkin osin. Avoimen tiedon keskus auttaa tässä tarvittaessa lisää, sillä lukukausien aikana järjestetään kuukausittain koulutuksia viitteidenhallinnasta.

Vinkkejä lähderyhmistä

Aineistonhallinta

Mitä aineistonhallinta on?

Aineistonhallinta on tutkimuksen aineiston vastuullista käsittelyä, jossa huomioidaan hyvät tieteelliset käytänteet. Tyypillisiä aineistoja ovat esimerkiksi haastattelut, kyselyt, mittaustulokset, arkistomateriaali tai koodi.

Aineistonhallinnan keskeisenä lähtökohtana on suunnitelmallisuus. Esimerkiksi haastatteluita ei voi alkaa tehdä suunnittelematta ensin henkilötietojen käsittelyä – puheääni on henkilötieto ja siten kaikki haastattelut sisältävät henkilötietoja. Aineistonhallintasuunnittelma auttaa huomioimaan nämä asiat:

  • Systemaattisuus, järjestelmällisyys ja ennakointi
  • Eettiset asiat
  • Käytännön asiat
  • Lakien määrittelemät asiat

Hyvällä aineistonhallinnalla tehdään parempaa tutkimusta.

Opettajien ja ohjaajien työn tueksi on saatavilla JYU:lle räätälöityjä aineistonhallinnan diapaketteja, joita voi hyödyntää omassa opetuksessaan CC BY-NC -lisenssin mukaisesti:

Aineistonhallinnan pikavinkit

  • Aineiston yhtenäisyydestä ja eheydestä huolehditaan. Hyvä käytäntö on ottaa raakadatasta tai alkutilanteesta kopio ja työskennellä kopion kanssa, jos mahdollista.

  • Jos opinnäyte tehdään tutkimusryhmän osana tai yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa
    • Sovitaan ennen aineiston keräämistä kirjallisesti siitä, mitä vastuita ja oikeuksia opiskelijalla on. Mitä aineistolle tehdään opinnäytteen valmistumisen jälkeen? Aiotaanko aineisto tai sen osia julkaista? Julkaistaanko opinnäyte ensin ja tutkimusryhmän tutkimus myöhemmin?
    • Jos opiskelija kerää aineistoa tutkimusryhmän käyttöön, miten opiskelija dokumentoi aineiston niin, että se on ymmärrettävissä ja systemaattisesti kuvailtu (metadata)?
  • Sisältääkö tutkimusaineisto tekijänoikeuden suojaamia asioita?
  • Jos käsitellään henkilötietoja,
    • Tehdään tietosuojailmoitus, joka toimitetaan tutkittaville ja yliopiston kirjaamoon.
      • Jos tietosuojailmoituksen toimittaminen tutkittaville on mahdotonta, tietosuojailmoitus pyritään saattamaan julkiseksi.
    • Opiskelija on rekisterinpitäjä ja opinnäytteen ohjaaja nimetään tietosuojailmoituksessa
    • Henkilötietojen käsittelyperuste on yleensä yleinen etu (tieteellisessä tutkimuksessa)
    • Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä on silti suostumus, mutta tämä ei ole sama asia kuin suostumus käsittelyperuste, eikä erillistä suostumuslomaketta tällöin tarvita.
    • Aineisto säilytetään U-asemalla, jonne on etäyhteys VPN:llä
    • Henkilötietoja tai muita salassapidettäviä tietoja ei laiteta pilvipalveluihin, ei edes yliopiston O365-ympäristöön.
    • Suosi aineiston käsittelyssä yliopiston tukemia ympäristöjä ja ohjelmistoja. Kaupallisissa ympäristöissä on yleensä enemmän tietoturva- ja tietosuojariskejä.
    • Haastatteluja ei nauhoiteta omalle puhelimelle, vaan käytetään yliopistolta lainattavaa nauhuria. Haastattelu sisältää aina henkilötietoja, sillä puheääni tai videolla näkyvä kuva on henkilötieto.
    • Etähaastatteluissa voidaan käyttää yliopiston käyttöön hankittua Zoomia, joka on eri asia kuin yleinen Zoom. Ohjeet etähaastatteluiden tietoturvasta yliopiston sivuilla.
    • Kyselyt tehdään Webropolilla. Hyvä käytäntö on laittaa kyselyn johdantoon tiedote ja linkki tietosuojailmoitukseen.
    • Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet (tiedote ja tietosuojailmoitus): yliopiston ohjeet henkilötietojen käsittelystä.
  • Jos on muita salassapidettäviä tietoja, myös niitä käsitellään tietoturvallisesti. Salaiset tiedot pidetään poissa julkaistavasta opinnäytetiedostosta sijoittamalla ne erilliseen liitetiedostoon, jos ne ovat osa opinnäytettä.

  • Metatiedot ja dokumentointi
      • Metatiedot: Aineistoa koskevat tiedot kirjataan erilliseen dokumenttiin. Esim. milloin aineisto on kerätty; ohjelmistot tai laitteet, joita aineiston keräämiseen on käytetty tai joita tarvitaan, jos halutaan katsella dataa jne.
      • Kansiot ja tiedostot nimetään systemaattisesti. Metatiedoissa kuvataan, miten aineisto on kansioitu.
      • Pidetään kirjaa aineiston käsittelystä (esim. excel-taulukko tai tutkimuspäiväkirja)
  • Tallentaminen: U-asema (etäyhteys VPN:llä)
    • Muistitikut ja kovalevyt eivät ole suositeltavia.
    • Valitettavasti opiskelijoille ei tällä hetkellä ole tietoturvallista paikkaa, jossa esim. gradupari voisi työstää aineistoa yhdessä.
  • Varmuuskopiointi
    • U-asema varmuuskopioituu automaattisesti.
    • Lisäksi U-asemalla kannattaa säilyttää varmuuskopioita eri versioista, jotta opiskelija voi palata tarvittaessa aiempaan versioon, jos jotain on mennyt pieleen.
  • Aineiston hävittäminen, julkaiseminen tai arkistointi
    • Jos aineistossa on henkilötietoja tai muuta salassapidettävää aineistoa, se tulee hävittää tietoturvallisesti.
    • Nauhurilla oleva data ja koneella olevat tiedostot ylikirjoitetaan
    • Paperit luottamuksellisen materiaalin keräyslaatikoihin (esim. yliopiston tiloissa) tai poltetaan
    • Toistaiseksi ei ole olemassa vakiintunutta prosessia opiskelijan tutkimusaineiston julkaisemiselle tai arkistoinnille.
    • Opiskelijoiden kanssa kannattaa keskustella siitä, miten kauan opiskelijan tulee säilyttää aineisto, jotta opinnäyteprosessi ei vaarannu.

Avoimen tiedon keskuksen opetustiimi ohjaa mielellään perustutkinto-opiskelijoiden aineistonhallinnan kysymyksissä. Yhteydenottolomake (voit kysyä lomakkeen kautta).

Yhteenvetona aiheesta voit katsoa videon Aineistonhallinnan vaiheet.

Tarvittaessa ota yhteyttä:

  • Henkilötietojen käsittelyssä ja tietosuoja-asioissa tietosuojavastaava tietosuoja@jyu.fi
  • Tietoturva-asioissa lisätietoa myös HelpJYU-portaalista
 

Aineistonhallinnan verkkokurssit: LIB1DATA ja LIBEDATA

Avoimen tiedon keskus järjestää graduntekijöille suunnattua aineistonhallinnan verkkokurssia LIB1DATA Aineistonhallinnan perusteet ja englanniksi LIBEDATA Introduction to Research Data Management.

Vaikka kurssi on suunnattu graduntekijöille, myös kanditutkielman tekijät ja väitöskirjatutkijat ovat tervetulleita mukaan. Kandivaiheessa opiskelijoiden toivotaan kuitenkin pääasiassa hyödyntävän ohjeita ja ohjaajan tukea. Monilla tieteenaloilla opiskelijat tekevät kandivaiheessa kirjallisuuskatsauksen, jolloin voi keskittyä muun muassa tieteellisen kirjoittamiseen, tutkimuskysymysten muotoiluun ja tieteelliseen tiedonhankintaan.

Valmiiden tutkimusaineistojen hyödyntäminen

Valmiit tutkimusaineistot ovat hyvä vaihtoehto. Opiskelijan on mahdollista keskittyä esimerkiksi vaativampaan tilastolliseen analyysiin tai tarkastella aineistoa, jonka keräämiseen opinnäytetyön puitteissa ei olisi mahdollisuuksia (esim. pitkittäistutkimukset). Valmiita tutkimusaineistoja on muun muassa

  • Tietoarkistossa
  • Kielipankissa sekä
  • tieteenalojen omissa arkistoissa.

Julkaiseminen

Opinnäytteet ovat yleensä julkisia. Jyväskylän yliopistossa tämä toteutetaan usein JYX-julkaisuarkistossa, ja esim. gradujen avaaminen JYXissä on helppoa:

  • Gradutiedosto toimitetaan verkkolomakkeella JYXiin tallennettavaksi.
  • Kirjoitetaan kysytyt lisätiedot gradusta ja annetaan lupa JYX-tallennukselle.

Opinnäytteen JYX-tallennuksesta ja esimerkiksi Wordin tyylien tai mallipohjien käytöstä voi kysyä lisätietoa Avoimen tiedon keskuksesta.

Tiedostolle on usein muutamia lähtökohtaisia oletuksia, jotka liittyvät mm. tekijänoikeuksiin ja saavutettavuuteen:

  • Oletetaan, että gradun tekijä on osannut käyttää materiaaleja tekijäoikeuden mukaisesti, esim. viitekäytännön avulla, jotta toisten osapuolten oikeuksia ei ole rikottu
  • Tiedoston tulisi olla myös saavutettavuusdirektiivin mukaisesti tuotettu, eli sen lukeminen olisi mahdollisimman helppoa kaikille lukijoille

    • Tähän liittyy muutamia tekstin- ja kuvantuottamisen perusasioita mm. Wordin tyylityökalujen käytöstä, kuvien värivalinnoista, kuvien ja kaavioiden vaihtoehtoisista teksteistä sekä tiedostomuodon valinnasta.

Varsinaisen opinnäytteen lisäksi prosessiin saattaa liittyä muita tuotoksia, jotka ovat varsinaisia julkaisuja. Artikkeligradun osalta artikkeli on ilmiselvä julkaisu, mutta tutkimustaitoja harjoitellessa opiskelija saattaa julkaista myös tutkimusaineistoaan, mistä kerrottiin jo edellisessä osiossa.

Opiskelija voi olla mukana myös kehittämässä oppimateriaalia graduseminaarissa, jolloin hänen kanssaan kannattaa pohtia, voisiko oppimateriaaliakin avata. Tällöin opiskelija saattaa olla yhteistekijänä ohjaajan kanssa. Useissa tapauksissa ohjaaja on kuitenkin tehnyt oppimateriaalia yksin seminaaria varten, jolloin hän voi harkita, voisiko hän itse profiloitua hyvänä ohjaajana myös avaamalla oppimateriaaliaan.

Avoimuus

Avoimuus on jo tavallinen osa julkaisemista tutkimusmaailmassa, ja opinnäyte on lähtökohtaisesti julkinen asiakirja. Avoimuuden etuja on helppo mieltää, esim.

  • Opiskelijan tekemän työn ja osaamisen näkyvyys
    • Työelämä
    • Tutkimusmahdollisuudet jatkossa
    • Tutkimustaitojen karttuminen
  • Tulosten luotettavuus
  • Jatkohyödynnettävyys
    • Kuka vain, missä tahansa
  • Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
  • Jopa ohjaajan osaamisen näkyvyys.

Opinnäytteen tallentaminen JYX-julkaisuarkistoon avaa sen usein kaikkien luettavaksi. Se näkyy tällöin hyvin verkkohauissa ja päätyy mm. kansalliseen Finna-tietokantaan. Opinnäytteen JYX-tallennuksesta voi kysyä lisätietoa Avoimen tiedon keskuksesta.

Erityistapauksissa opinnäytteen aiheen tai esim. aineistojen vuoksi varsinaista opinnäytettä ei voi avata. Syy avaamattomuuteen voi olla mm. tutkimusaiheena oleva rikostapaus, jolloin salassapito voi olla tarpeen. Tällöinkin kannattaa miettiä, miten opinnäytteestä saisi kuitenkin metatiedot näkyviin.

Avoimuudella on monia muotoja, joista opinnäytteen tekijän kanssa kannattaa keskustella. Näiden eri muotojen kanssa saa totta kai apua myös Avoimen tiedon keskuksesta, josta voi kysyä täsmäkysymyksiä tai tilata erillisen koulutuksen seminaariryhmälleen. Avoimuutta voi olla esim.

  • Kultainen avoimuus
    • Avoin julkaisukanava
    • Hybridi
      • Julkaisukanava, joka on suljettu eli tilausmaksullinen, mutta josta kirjoittaja voi ostaa yksittäiselle artikkelille avoimuuden
  • Vihreä avoimuus
    • Rinnakkaistallentaminen
  • Musta avoimuus
    • Avoimuuden nurja puoli, vältettävä.

Salassa pidettävät asiat

Opinnäytteeseen liittyvät salassa pidettävät asiat nousevat usein käsiteltävästä aiheesta. Esimerkiksi yritysyhteistyöhön tai lastensuojeluun liittyvät aiheet voivat asettaa rajoja avoimuudelle, jotta tutkimuskohteena olevat yritykset tai luonnolliset henkilöt saisivat tarvitun suojan.

Kuten edellä on todettu, lähtökohtaisesti pro gradu on julkinen asiakirja. Opinnäytteen tekijä pystyy valitsemaan JYX-tallennuksen yhteydessä, miten avoimesti tutkielma tulee näkyviin verkossa tai esimerkiksi rajatun käytön JYX-tietokoneella. Jos salassa pidettäviä asioita on, ne sijoitetaan esimerkiksi taustadokumenttiin, jota ei julkaista JYXissä. Tarvittaessa opiskelija voi julkisen gradun lisäksi laatia esimerkiksi työn tilanneella yritykselle erillisen vapaamuotoisen esityksen, jossa yrityksen sisäisiä asioita voidaan käsitellä tarkemmin.

Gradun monet muodot: vinkkejä artikkeligraduun

Opinnäytteen voi avata Jyväkylän yliopiston JYX-julkaisukanavassa tai jopa muissa muodoissa ulkopuolisilla kustantajilla. Yliopistolla ja myös tiedekunnilla on omat ohjeensa opinnäytteen määrittelemisestä ja sisältötavoitteista, missä saatetaan luokitella myös mahdollisia julkaisukanavia. Näitä luokitteluita on tehty myös artikkelimuotoisille graduille, ja niiden oheen tässä muutamia vinkkejä, miten esim. artikkelin julkaisukanavaa voisi pohtia:

  • Julkaisukanavan fokus
    • Kirjoittajaohjeisiin tutustuminen
  • Julkaisukanavan lukijakunta: informaatio tavoittaa potentiaalisen yleisönsä
  • Mahdollisuus avoimuuteen?
    • Suljettu julkaisukanava → lupa sijoittaa artikkeli graduun ja avata JYXissä?
  • Monia myös monia virallisia ja jopa numeraalisia keinoja tarkastella julkaisukanavia. Jos niitä käyttää, niitä kannattaa vertailla toisiinsa ja tuntea hyvin käyttökontekstit, esim.
    • Julkaisufoorumi (JUFO)
    • Useita eri indeksejä ja impact factoreita
    • Altmetriikasta lisäapua? Esim. latauksia.

Julkaisukanavaa valitessa ennakkosuunnittelu on totta kai tärkeää, kuten tutkimuksessakin, eli julkaisustrategian pohdintaa kannattaa tuoda esille jo graduvaiheessa. Tällainen suunnittelu on tietenkin tärkeä työelämätaito ja tarpeellinen myös, jos opinnäytteen tekijä on suuntaamassa tohtoriopintoihin. Ohjaaja voikin nostaa tutkija-ajatuksia tarvittaessa jo esille, esim.:

  • Tieteellisen artikkelin julkaisen periaatteet: mahdollinen tutkijaura enemmän esille?
  • Rahoitus: JYU:n avoimuussopimukset kustantajittain käytettävissä myös artikkeligraduissa
  • Profiloituminen on hyvä aloittaa, jos tutkijaura kiinnostaa, esim. kansainvälinen ORCID on yleisesti käytössä. Tohtoriopiskelijaksi siirtyessä ORCID ja JYU:n oma tutkimustietojärjestelmä Converiksen profiilit voi myös liittää toisiinsa, mikä helpottaa julkaisutietojen avulla profiloitumista.

Saavutettavuuslinkkejä

Tekijänoikeusasioita

Tekijänoikeuksia käsitellään usein tiedonhankintakoulutusten ohessa muistuttamalla viittaamisesta, ja esim. harjoittelemalla viitteidenhallintaohjelman käyttöä. Nämä liittyvät myös vahvasti tutkimusetiikkaan, jota opinnäytteen tekijän kanssa kannattaa käydä läpi seminaarin aikana laajemminkin. Tekijänoikeudet liittyvät totta kai opinnäytteen tekijään itseensä ja myös toisten osapuolten tuotoksiin, niin tekstiin, kuvaan kuin esim. audiovisuaaliseen materiaaliin. Lisätietoa opinnäytteen tekijänoikeuksista JYU:ssa.

Tekijänoikeuksiin liittyy paljon lähikäsitteitä, joista usein opinnäytteen teon yhteydessä kysytään, esim. teoskynnys, lähioikeudet ja isyysoikeus. Yhteistekijyyden osalta ennakkosopiminen on tietenkin tärkeää, ja julkaisemisen yhteydessä voi miettiä myös lisenssejä, mm. avoimuuden osalta usein käytetään Creative Commons -lisenssejä useissa eri tuotoksissa.

Lisätietoa tekijänoikeuksista ja lisensseistä voi kysyä Avoimen tiedon keskuksesta, ja esim. lisensseistä järjestetään myös tietoiskuja. Verkossa on myös paljon lisätietoa, esim.

Tähän oppaaseen viittaaminen

Viittausohje: Avoimen tiedon keskus (2022) Ohjaajan opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Verkkomateriaali. URN: https://openscience.jyu.fi/fi/opinnayteopas/ohjaajan-opas/ohjaajan-opas (Linkki päivitetty: kts. pvm sivulta. Linkki tarkastettu: pvm.)

 Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä